Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistämiseen 55 miljoonaa

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistämiseen 55 miljoonaa 7.11.2012
Tiedote: Ihalainen: maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus saatava ajan tasalle
Monitori: Strateginen tavoite: kotouttamisasioista selkeää tietoa ja konkreettisia ohjeita

Maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistämisjärjestelmä vaatii täysremonttia. Nykyinen hajanainen järjestelmä ei vastaa ajan tarpeisiin, sanoi työministeri Lauri Ihalainen (sd) keskiviikkona Helsingissä.

Osallisena Suomessa -hankkeen seminaarissa Finlandia-talossa puhunut Ihalainen kertoi hallituksen panostavan maahanmuuttajien kotoutumiseen 55 miljoonaa euroa 2013–15. Lisärahalla nopeutetaan maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen.

– Tavoittaa on edistää neljää tavoitetta: kielitaitoa, työllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa, Ihalainen kiteytti.

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen esteisiin on kiinnitetty huomiota muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston äskettäin julkaisemassa raportissa, jossa moititaan etenkin viranomaisyhteistyön puutteita.

Ihalainen myönsi, että liiasta projektikeskeisyydestä on päästävä eroon.

– Valmistelemme hallituksen puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen esitykset, jotka tähtäävät maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan pitkäjänteisyyteen. Hyvät käytännöt pitää saada vakiintumaan normaaleiksi toimintatavoiksi, työministeri sanoi.

Ihalaisen mukaan koulutukseen päässeet maahanmuuttajat ovat yleensä erittäin motivoituneita. Samanlaista viestiä on tuonut esiin Helsingin maahanmuuttoasioista vastaava johtaja Annika Forsander.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Osallisena Suomessa -hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamishankkeista. Yhtenä esimerkkinä onnistumisista ministeriö nostaa esille kielikoulutuksen, johon maahanmuuttajavanhemmat ovat päässeet, kun lapsille on samaan aikaan järjestetty kunnissa hoito.

Työministeri Ihalainen korostaa myös eri järjestöjen sekä työmarkkinajärjestöjen roolia kotoutumisessa.

– Järjestöjen sitoutumista osoittaa heidän kesällä tekemänsä kannanotto, joka korostaa halua edistää erityisesti työyhteisöjen myönteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan.

_____________________________

Tiedote: Ihalainen: maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus saatava ajan tasalle

”Suomen kotoutumiskoulutuksen järjestelmä pitää päivittää. Nykyinen hajanainen järjestelmä ei vastaa niihin koulutustarpeisiin, joita Suomeen hyvin monin eri perustein saapuneilla maahanmuuttajilla on. Kotoutumiskoulutuksen pitää pitkäjänteisesti edistää neljää tavoitetta: kielitaitoa, työllisyyttä, osallisuutta ja tasa-arvoa”, kiteytti työministeri Lauri Ihalainen puhuessaan Osallisena Suomessa -hankkeen seminaarissa Finlandia-talossa 7.11.2012.

”Liiallisesta projektikeskeisyydestä on päästävä pysyviin toimintatapoihin kaikilla hallinnonaloilla. Tämä on viime kesänä hyväksytyn valtion ensimmäisen kotouttamisohjelman perusideoita. Valmistelemme hallituksen puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen esitykset, jotka tähtäävät maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan pitkäjänteisyyteen”, Ihalainen lupasi.

”Hallitus on jo tehnyt päätöksen lisätä kotoutumiskoulutukseen 55 miljoonaa euroa vuosina 2013–2015. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat ohjautuisivat kotoutumiskoulutukseen ja työelämään mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen. Resurssien lisäksi tarvitaan toimintakulttuurien muutosta, usein myös uudenlaista osaamista. Maahanmuuttajat ovat koulutukseen päästyään erittäin motivoituneita”, Ihalainen huomautti.

”Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen tarkoittaa sitä, että he kokevat olevansa pysyvä, yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa kaikilla elämän osa-alueilla. Siksi kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikan on oltava entistä kokonaisvaltaisempaa”, Ihalainen muistutti.

”Osallisena Suomessa -hankkeen kokeilujen tulokset ovat rohkaisevia. Hyvät käytännöt pitää saada vakiintumaan normaaleiksi toimintatavoiksi, ja hankekeskeisyydestä on siirryttävä askel eteenpäin”, kertoi Ihalainen.

”Koulutuksen avulla voimme paremmin saada maahanmuuttajien resurssit suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän käyttöön. Suomalaiseen yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää kielitaitoa ja yhteiskunnan tuntemusta. Nämä taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, ja tässä työssä järjestöt ovat tärkeitä toimijoita. Meillä on hienoja esimerkkejä järjestöjen toteuttamasta kotoutumista tukevasta työstä”, Ihalainen kannusti.

”Työmarkkinajärjestöjen rooli maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen tukemisessa on erittäin keskeinen. Järjestöjen sitoutumista osoittaa heidän kesällä tekemänsä kannanotto, joka korostaa halua edistää erityisesti työyhteisöjen myönteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan, lisätä maahanmuuttajien työllisyyttä sekä vahvistaa työelämän monimuotoisuusosaamista”, Ihalainen totesi.

Osallisena Suomessa -hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamishankkeista. Se kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Esimerkiksi kunnan sisäistä yhteistyötä tiivistämällä vanhemmat ovat päässeet kielikoulutukseen, kun kunta on järjestänyt samanaikaisesti lastenhoidon. Koulutuksella on myös tavoitettu sosiaaliohjausta tarvitsevia asiakkaita, joita on voitu ohjata edelleen asiakkaan tarvitsemiin kunnan muihin palveluihin. Kokeilut jatkuvat vuoteen 2013 saakka.

Lisätietoa Osallisena Suomessa -hankkeesta osoitteesta: www.tem.fi/osallisenasuomessa

______________________________

Monitori: Strateginen tavoite: kotouttamisasioista selkeää tietoa ja konkreettisia ohjeita

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -hankkeen kotouttamista koskevaan strategiatyöhön saatiin evästystä asiantuntijoilta pyöreän pöydän keskustelussa. ”Maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkossa koostua vain projekteista ja toisen käden tehtävistä, vaan kielitaito-, koulutus- ja työasiat pitää hoitaa juurevasti”, totesi tilaisuuden avannut työministeri Lauri Ihalainen.

Tilaisuuden puheenvuoroista kumpusi selkeä viesti: kotouttamiseen liittyvä tietopohja on hajallaan, ja se pitää saada kuntoon. Informaatio-ohjauksen tarve on suuri niin kotouttamisen eri sektoreiden välillä kuin niiden sisälläkin. Keskustelijat kaipasivat selkeästi organisoitua faktatietoa ja konkreettisia toimintaohjeita, joilla varmistetaan hiljaisen tiedon ja hyvien käytäntöjen siirtyminen eteenpäin. Tällöin jokaisen ei tarvitse aloittaa työtään aina tyhjältä pöydältä.

Työministeri Lauri Ihalainen avasi tilaisuuden muistuttamalla osallistujia siitä, kuinka mittavan haasteen kanssa Maahanmuutto 2020 -hankkeessa painitaan.

– Jos Suomessa nyt on 180 000 ulkomaalaista, vuonna 2020 heitä tulee olemaan kotouttamisohjelmassa esitetyn arvion mukaan noin 330 000. Siksi maahanmuuttopolitiikka ei voi jatkossa koostua vain projekteista ja toisen käden tehtävistä, vaan ydinasiat – kielitaito, koulutus ja työ – pitää hoitaa juurevasti, Ihalainen sanoi.

Suurimpana haasteena Ihalainen näkee maahanmuuttajien kolminkertaisen työttömyyden kantaväestöön verrattuna. Vaarana on kahden eri luokan – suomalaisten ja ulkomaalaisten – työmarkkinoiden syntyminen. Lainsäädännön on lähdettävä siitä, että pelisäännöt ovat kaikille samat.

– Millaiset suuret linjat Suomen kotouttamispolitiikassa tulisi olla, jotta vuonna 2020 voitaisiin sanoa, että olemme hoitaneet asiat tyylikkäästi ja että sitä tultaisiin muualtakin katsomaan? Suomi on vielä siinä vaiheessa, että oikeilla toimenpiteillä siihen voidaan päästä, Ihalainen totesi.

Yhdenvertainen vai erityinen?

Erityissuunnittelija Merja Svensk Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolta pohjusti puheenvuoroaan huomauttamalla, että ihmiset liikkuvat nykyään paljon, asuvat monessakin valtiossa ja puolisot saattavat asua eri maissa. Siksi myös järjestelmät tulee päivittää tilanteen mukaisiksi. Lyhytaikaisen oleskelun lisääntyminen ei silti vähennä kotouttamisen tarvetta.

Svensk toivoi erityistä huomiota kiinnitettävän ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden suomen kielen ja paikallistaitojen tarpeeseen. Pääkaupunkiseudulla aloittaa vuosittain noin 2000 uutta ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

– Moni heistä löytää puolison täältä, ja silloin tulee vastaan valinta siitä, mihin asetutaan. Jos kielitaito ja edellytykset työllistymiseen Suomessa eivät ole kunnossa, menetetään pahimmillaan täällä ilmaiseksi opiskelleen lisäksi toinenkin koulutettu osaaja, Svensk pohti.

SAK:n näkökulmasta työ on paras kotouttaja ja sen pitäisi olla aikuisten maahanmuuttajien kotoutumistoimenpiteiden ensisijainen päämäärä. Suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä, ja Suomessa on nyt arviolta 130 000 työelämässä olevaa ulkomaalaista.

– Ensimmäisen työpaikan saaminen on yleensä vaikeaa, ja tilanne helpottuu siitä eteenpäin. TE-toimiston erityispalvelut maahanmuuttajille ovat tärkeitä – ei voida olettaa, että työpaikka löytyy netistä. TE-toimisto voisi esimerkiksi haastatella hakijat ja suositella heitä sopiville työnantajille, SAK:n maahanmuutto-asioiden asiantuntija Helena Hämäläinen ehdotti.

Muissakin puheenvuoroissa pohdittiin maahanmuuttajien erityispalveluiden roolia; miten palveluissa tulisi yhdistää yhdenvertaisuus ja erityisyys?

Ohjekirja uuteen todellisuuteen

Suomen Venäjänkielisten yhdistysten liiton (FARO) tiedotus- ja viestintäpäällikkö Polina Kopylova kertoi projektista, jonka tavoitteena on tuottaa jäsenjärjestöille luotettavaa ja laadukasta tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta venäjän kielellä.

Kotoutumisen indikaattorina pidetään usein työllistymistä ja kielitaitoa, mutta ennen niiden toteutumista kuluu yleensä muutama vuosi, joiden aikana omakielinen tiedottaminen on ainoita väyliä palveluiden löytämiseen, yhteisten pelisääntöjen ymmärtämiseen ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

– Ei pidä pelätä, ettei ihminen opi suomea, jos hänelle tiedotetaan liikaa omalla kielellä. Se ei ole sama kuin palvelujen antaminen omalla kielellä, vaan ikään kuin käyttöohje edessä olevaan uuteen todellisuuteen, Kopylova painotti.