HS: Maahanmuuttajalapsia otetaan huostaan tiuhaan

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajalapsia otetaan huostaan tiuhaan 7.11.2012

Las­ten huos­taan­ot­to­pää­tök­set koh­dis­tu­vat tuo­mio­is­tui­mis­sa ta­val­lis­ta useam­min maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­siin per­hei­siin.

HS:n sel­vi­tyk­sen mu­kaan vii­des­osa Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keu­des­sa teh­dyis­tä huos­taan­ot­to­pää­tök­sis­tä kos­ki se­kä vii­me vuon­na et­tä vuon­na 2008 maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia per­hei­tä. Hal­lin­to-oi­keu­den aluee­seen kuu­lu­vat Uu­si­maa ja Itä-Uu­si­maa.

Tu­run ja Hä­meen­lin­nan hal­lin­to-oi­keuk­sien huos­taan­ot­to­pää­tök­sis­tä koh­dis­tui vii­me vuon­na noin kah­dek­sas­osa maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­siin per­hei­siin. Kou­vo­lan hal­lin­to-oi­keu­des­sa vas­taa­va lu­ku oli kym­me­nen pro­sent­tia.

Maa­han­muut­ta­jia asuu näil­lä alueil­la ko­ko väes­töön suh­teu­tet­tu­na huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­män.

Lu­vut ovat suun­taa an­ta­via, sil­lä asiak­kai­den kan­sal­li­suuk­sia ja äi­din­kie­liä ei näy suo­raan hal­lin­to-oi­keuk­sien jär­jes­tel­mis­sä. Tuo­mio­is­tui­met las­ki­vat ta­pauk­set sil­lä pe­rus­teel­la, et­tä vä­hin­tään toi­sel­la van­hem­mal­la on vie­ras­kie­li­nen ni­mi.

To­del­li­suu­des­sa lu­vut lie­ne­vät suu­rem­pia. Tä­hän viit­taa­vat muut tut­ki­muk­set.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) ra­por­tin mu­kaan Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keu­den alueel­la kol­mas­osa vas­ten­tah­toi­ses­ti huos­taan ote­tuis­ta lap­sis­ta kuu­lui et­ni­seen vä­hem­mis­töön vuon­na 2008. Ko­ko Suo­mes­sa mää­rä oli 11 pro­sent­tia.

Oi­keus­po­liit­ti­sen tut­ki­mus­lai­tok­sen (Op­tu­la) ai­neis­tos­sa huos­taan­ot­to­pää­tök­sis­tä noin 15 pro­sent­tia kos­ki maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia per­hei­tä ko­ko maas­sa vuon­na 2010.

THL:n ja Op­tu­lan tut­ki­muk­sis­sa maa­han­muut­ta­ja­taus­ta on sel­vi­tet­ty sa­lais­ten oi­keu­den pöy­tä­kir­jo­jen pe­rus­teel­la. Vii­me ai­koi­na kes­kus­te­lun koh­tee­na ol­leet ve­nä­läis­taus­tai­set per­heet ei­vät nous­seet tut­ki­muk­sis­sa eri­tyi­ses­ti esiin.

Hel­sin­gin hal­lin­to-oi­keu­den huos­taan­ot­to­pää­tök­sis­tä kol­me koh­dis­tui vii­me vuon­na per­hei­siin, jois­sa ai­na­kin toi­nen van­hem­mis­ta oli ve­nä­läis­taus­tai­nen.

Suu­ret maa­han­muut­ta­ja­per­hei­tä kos­ke­vat lu­vut ei­vät vält­tä­mät­tä joh­du syr­jin­näs­tä, sa­noo huos­taan­ot­to­ja tut­ki­nut Jo­han­na Hii­to­la Tam­pe­reen ylio­pis­tos­ta. "Se ker­too vai­keis­ta ti­lan­teis­ta. Vä­hä­va­rai­set per­heet ja muut hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vat tai eri­tyis­tä tu­kea tar­vit­se­vat ryh­mät ovat yli­edus­tet­tui­na las­ten­suo­je­lus­sa", hän huo­maut­taa.

Maa­han­muut­ta­jien jou­kos­sa on myös pa­ko­lais­taus­tai­sia, trau­ma­ti­soi­tu­nei­ta lap­sia ja van­hem­pia, sa­noo Op­tu­lan tut­ki­ja Vir­ve de God­zins­ky.

"Mil­lai­set mah­dol­li­suu­det maa­han­muut­ta­ja­per­heil­lä on in­teg­roi­tua yh­teis­kun­taan, kuin­ka pal­jon he ko­ke­vat syr­jin­tää ja saa­vat­ko he työ­paik­kaa? Huos­taan­ot­toon joh­ta­nei­ta syi­tä täy­tyy miet­tiä mo­nel­ta kan­nal­ta."

God­zins­kyn mu­kaan maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den las­ten huos­taan­ot­to­jen taus­tal­la on myös sa­man­lai­sia asioi­ta kuin kan­ta­suo­ma­lai­sil­la: päih­tei­tä ja mie­len­ter­vey­son­gel­mia. Osit­tain nii­hin liit­tyy kui­ten­kin oman­lais­ta prob­le­ma­tiik­kaa.

Kes­kus­te­lu voi God­zins­kyn mu­kaan ajau­tua sii­hen, mit­kä ovat kult­tuu­ri­ses­ti oi­kei­ta ta­po­ja kas­vat­taa ja hoi­taa lap­sia: esi­mer­kik­si pal­jon­ko vau­vaa voi kyl­vet­tää?

"Tut­ki­mu­sai­neis­tos­sa­ni oli yk­si ta­paus, jos­sa huos­taan­ot­to­pe­rus­teet ei­vät ol­leet ihan sa­man­tyyp­pi­siä kuin yleen­sä. Sii­nä kes­kus­tel­tiin hy­vin kult­tuu­ri­si­don­nai­sis­ta ju­tuis­ta", God­zins­ky ker­too.

Jos­kus maa­han­muut­ta­ja­las­ten huos­taan­ot­to­jen taus­tal­la on ku­ri­tus­vä­ki­val­taa, jon­ka van­hem­mat ei­vät ole tien­neet ole­van Suo­mes­sa lai­ton­ta.

Hal­lin­to-oi­keus­tuo­ma­ri An­ja Sah­lan mu­kaan maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten per­hei­den huos­taan­ot­to­kä­sit­te­lyt poik­kea­vat muis­ta lä­hin­nä tek­ni­ses­ti: nii­hin liit­tyy pal­jon kään­tä­mis­tä ja tulk­kaus­ta.

Tai­ta­va­kaan tulk­ki ei ai­na au­ta, kun kult­tuu­rit tör­mää­vät yh­teen, God­zins­ky huo­maut­taa.

"E­ri kult­tuu­reis­sa voi ol­la hy­vin sy­väl­li­siä ero­ja sii­tä, mil­lai­nen per­he on ja mi­ten per­heen si­säl­lä ta­pah­tu­viin asioi­hin voi­daan puut­tua."