Yle: Espanjasta Suomeen tulleet hoitajat toivovat kontaktia suomalaisiin

Yle: Espanjasta Suomeen tulleet hoitajat toivovat kontaktia suomalaisiin 2.6.2015

Suomeen tulleet espanjalaiset sairaanhoitajat viihtyvät työssään hyvin. Tämä selviää Vaasan ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössä. Sen sijaan ystävystyminen suomalaisten kanssa koettiin vaikeaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työperäisen maahanmuuton kotoutumisen keinoista ja tukemisesta.

Suomeen on viime vuosina tullut kymmeniä sairaanhoitajia Espanjasta. Etelä-Pohjanmaalle työskentelemään tulleet espanjalaiset sairaanhoitajat viihtyvät hyvin työssään. Tämä selviää Vaasan ammattikorkeakoulun valmistuneesta opinnäytetyöstä, jonka on toteuttanut sosiaali- ja terveysalan ylemmän tutkinnon opiskelija Elina Rahkola.

Rahkola tutki opinnäytetyössään espanjalaisten sairaanhoitajien kokemuksia ja kotoutumista Etelä-Pohjanmaalla. Opinnäytetyön hoitajat olivat työskennelleet Suupohjan, Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien sekä Kurikan perusterveydenhuollossa. Rahkola työskentelee Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän akuuttiosastolla osastonhoitajana ja hoivaosastolla vs. osastonhoitajana. Rahkola itse osallistui hoitajien rekrytointiprosessiin omalla työpaikallaan.

– Koin tärkeäksi sen, että he viihtyvät ja pysyvät täällä. Tämä rekrytointiprosessi ja heidän tänne tuleminen on iso prosessi ja heillekin iso asia. Halusin lähteä sitä tutkimaan, että miten voisin auttaa heitä viihtymään ja pysymään täällä, Rahkola kertoo.

Työssä viihdyttiin hyvin

Rahkolan tutkimukseen osallistui seitsemän espanjalaista hoitajaa. Haastatteluhetkellä he olivat työskennelleet Suomessa neljästä kymmeneen kuukautta vuodeosastoilla ja tehostetussa palveluasumisessa. Ennen Suomeen tuloa hoitajat olivat suorittaneet viiden kuukauden mittaisen perehdytysjakson, joka sisälsi kieli- ja kulttuuriopintoja. Yleisesti ottaen hoitajat viihtyivät hyvin työssään.

– He kokivat, että täällä ei ole niin kiire kuin kotimaassa työskenneltäessä. Meillä lähihoitaja tekee paljon sellaista, mitä siellä tekee vain sairaanhoitaja. Täällä Suomessa lähihoitajien työpanos keventää heidän työtään ja työmääräänsä, Rahkola kertoo.

Puutteitakin löytyi. Rahkolan tulosten mukaan kehittämistä on erityisesti lähtömaan koulutuksessa, jossa olisi hyvä kertoa enemmän suomalaisen sairaanhoitajan työstä. Monille esimerkiksi tuli yllätyksenä, että sairaanhoitaja tekee Suomessa paljon perushoitoakin.

– Heillä on enemmän lääketieteellistä työtä, jota meillä tekee vain lääkäri. He eivät tee perushoitoa, vaan saattavat ottaa verinäytteitä ja ommella haavoja, mitä meillä tekee taas lääkäri. Se hieman poikkeaa työnkuvasta, Rahkola kertoo.

Tyytyväisimpiä olivat hoitajat, jotka tekivät eniten sairaanhoidollisia töitä.

Kontakti suomalaisiin uupui

Hoitajat kokivat myönteisinä myös muun muassa asumisolot ja runsaan vapaa-ajan. Sen sijaan kontaktin saaminen muihin suomalaisiin koettiin hankalaksi.

– Ystäviä he kaipaisivat enemmän, muitakin kuin työkavereita. Tietysti nyt voi olla tilanne eri, kun haastatteluista on kulunut aikaa, Rahkola toteaa.

Myös luottamusta ammattitaitoon toivottiin.

– Vaikka kielitaito ei ole vielä välttämättä hyvä, niin ammattitaito on. Ei tarkoita, että jos ei osaa suomea, niin ei osaisi tehdä töitä, Rahkola kertoo.

Suomen kielen hoitajat kokivat vaikeaksi ja haastavaksi oppia. Rahkolan mukaan hoitajat puhuvat kuitenkin nyt erittäin hyvää suomea, vaikka vielä joskus jotkut sanat tuottavat haasteita.

Etelä-Pohjanmaalla espanjalaisista sairaanhoitajista on hyvät kokemukset. Vaasan seudulla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa vastaavanlainen hanke onnistui heikommin. Rahkolan seitsemästä haastateltavasta vain yksi on lähtenyt takaisin kotimaahansa koti-ikävän vuoksi.