Valomerkki: Suurmoskeijan rahoitus huolestuttaa

Valomerkki: Suurmoskeijan rahoitus huolestuttaa 12.6.2015

Bahrainin kuningaskunta on Kirkko ja kaupungin tietolähteen mukaan luvannut rahoittaa Helsingin suurmoskeijaa sadalla miljoonalla eurolla. Osaa muslimeista hanke huolestuttaa.

Helsinkiin kaavaillaan suurmoskeijaa, jonka valmistelussa myös evankelisluterilaisella kirkolla on tuntuva rooli. Hankkeen rahoittamista varten on perusteilla säätiö, johon muslimiedustuksen lisäksi kuuluu kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry. Lisäksi suunnitteluun osallistuu Helsingin Diakonissalaitos.

Muslimien keskuudessa hanke herättää myös kritiikkiä.

– Moskeijan rakentamista varten perustettu säätiö voi saada Bahrainin kuningaskunnalta jopa sata miljoonaa euroa, kertoo hanketta seurannut, muslimitaustainen Kirkko ja kaupungin tietolähde.

Tämän vahvistaa toinenkin lähde. Lähteet haluavat pysyä nimettöminä oman turvallisuutensa tähden.

Bahrain on 1,3 miljoonan asukkaan rikas saarivaltio Persianlahdella. Muuhun arabimaailmaan nähden sitä pidetään suvaitsevana. Arabikevään mellakat 2011 levisivät kuitenkin myös Bahrainiin, jossa maata hallitseva sunnieliitti on ajanut shiialaisen opposition ahtaalle. Muun muassa Human Rights Watch on raportoinut sunnalaisen hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.

– Reilun miljoonan asukkaan Bahrainissa on 3 000 poliittista vankia. Rahoituksen toteutuessa sunnien ja shiiojen välinen jännitteisyys rantautuisi meillekin, tietolähde epäilee.

– Osa moskeijahankkeen luonteesta perillä olevista Suomen muslimeista pelkää, että rahoituksen toteutuessa moskeijan imaamikoulutukseen juurtuu sunnalainen salafijihadismi, jota terroristit edustavat.

Moskeijahankkeen taustaksi perustettuun säätiöön kuuluvat FOKUS eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura.

Jo ennen säätiön perustamista ovat Suomen Muslimiliitto ja FOKUS neuvotelleet Helsingin kaupungin kanssa tontin luovuttamisesta moskeijalle.

Suomen Muslimiliitto on vuonna 2011 perustettu yhdistys, jolla on viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry, joka on erikseen ilmoitettu myös suurmoskeijahanketta varten perustettavan säätiön jäseneksi. Kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä on Pia Jardi.

– Lisäksi Suomen Muslimiliittoon kuuluu Suomen Bosnialainen Islam Yhdyskunta. Jardi on hyvin vahva siinäkin yhdistyksessä, sanoo Kirkko ja kaupungin tietolähde.

– Todellisuudessa suurmoskeija on muutaman ihmisen ajama hanke. Hanke näyttää suureelliselta, mutta mainittujen järjestöjen takana ovat samat ihmiset hieman eri rooleissa. Suuri osa muslimeista ei ole edes kuullut siitä.

Säätiön tukena olevan Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja on FOKUS ry:n puheenjohtaja, entinen ulkoministeriön virkamies Ilari Rantakari. Myös Jardi on Kirkko ja kaupungin saaman tiedon mukaan Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen.

Ilari Rantakari kiistää, että hankkeen valmistelu olisi tehty salassa.

– Monitoimikeskus- ja moskeijahanke on poikkeuksellinen yhteistyöhanke muslimiyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Moskeijahankkeita on tiettävästi ollut Helsingissä useita. Tällaisen hankkeen valmistelu edellyttää myös luottamuksellisuutta, sillä tietovuodot saattaisivat vaarantaa koko prosessin, hän sanoo.

– Helsingin kaupunki on parhaillaan selvittämässä tonttivaihtoehtoja ja luovutusehtoja.

– Muslimiyhteisön edustajat ovat eri tavoin tiedottaneet hankkeesta muita muslimitoimijoita. Hankkeesta on keskusteltu joidenkin piispojen kanssa. Suomen ekumeenista neuvostoa, Uskot-foorumia, sekä eri viranomaistahoja on myös informoitu, Rantakari toteaa.

– Vaikka Suomen islamilainen neuvosto on ollut aloitteellinen, se ei ole instituutiona tässä vaiheessa mukana.

– Suomen muslimiväestö koostuu suurelta osin turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, joiden varallisuus ei riitä hankkeen rahoittamiseen. Koska moskeija ei kuulu valtiollekaan, vaihtoehdoksi jää ulkomainen rahoitus, Rantakari sanoo.

– Suuri osa jo olemassa olevien rukoushuoneiden rahoituksesta on saatu ulkomailta joko Arabianlahden tai Pohjois-Afrikan maista. Monitoimihankkeen hallinnoinnista vastaa kokonaan suomalainen, täysin itsenäinen säätiö.

Mutta eikö Bahrainin ihmisoikeustilanne huolestuta?

– Kyllä ja ei. Bahrain on pieni Arabianlahden maa, jolla on voimakkaat naapurit. Se on perinteisesti ollut hyvin maltillinen suvaitsevainen maa, jossa eri uskonnot ovat eläneet rinnakkain. Väkivaltaisuudet vuonna 2011 olivat valitettavia.

Rantakari huomauttaa, että vuoden 2011 kansannousun jälkeen hallituksen perustama niin kutsuttu Bassiouni Commission on kohta kohdalta selvittänyt jokaisen tapauksen ja tapausten selvitystä seurataan järjestelmällisesti.

– Monissa alueen maissa tai vaikkapa itänaapurissamme tehdään vastaavanlaisia rikkomuksia, mutteivät ne estä yhteistyön tekemistä näiden maiden kanssa. Tärkeintä on itsenäisen suomalaisen hankkeen ehtojen hyväksyminen, Rantakari sanoo.