HS: Asumisen ahtaus ja kalleus Helsingissä ihmetyttää ulkomaalaisia

Helsingin Sanomat: Asumisen ahtaus ja kalleus Helsingissä ihmetyttää ulkomaalaisia 10.6.2015

Asuntojen ahtaus ja kalleus rassaavat kansainvälisten osaajien viihtymistä pääkaupunkiseudulla. Monella on ollut vaikeuksia esimerkiksi vuokrata kohtuuhintaista asuntoa saati tilavaa omakotitaloa, jollaiseen he ovat tottuneet omassa kotimaassaan.

"Asiantuntijat ajattelevat, että kun he tulevat Euroopan periferiaan, asuminen olisi halpaa. He yllättyvät siitä, että hinnat ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Lontoossa", kertoo tutkija Elina Eskelä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

Tällä viikolla julkistettavaa väitöskirjaansa varten hän on haastatellut 70:tä kansainvälistä asiantuntijaa ja ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, jotka tulivat alun perin tekemään maisterin tai tohtorin tutkintoa joko Aalto-yliopistoon tai Helsingin yliopistoon.

Joukko on kotoisin eri puolilta maailmaa – Japanista, Kanadasta, Pakistanista, Ranskasta, Keniasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta. Mukana on 15 intialaista, jotka työskentelevät etupäässä it-alan yrityksissä.

"Täällä luullaan, että kansainväliset osaajat haluaisivat elää urbaanissa sykkeessä ydinkeskustassa. Enemmän heidän asumistoiveitaan kuitenkin ohjaa elämäntilanne. Siksi lapsiperheet suuntaavat esikaupunkeihin", Eskelä kertoo.

Espanjalainen Claudio Camacho, 32, on hyvä esimerkki muuttajasta, joka kaipaa asumiselta väljyyttä. Hän muutti Suomeen opiskelemaan Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselle yhdeksän vuotta sitten. Tällä hetkellä Camacho työskentelee ohjelmistoja kehittävän Tuxeran liiketoimintajohtajana.

Kotimaahansa verrattuna asunnot ovat Camachon mielestä pääkaupunkiseudulla pieniä.

"Espanjassa pieni asunto on 90 neliötä. Täällä minulle ja entiselle tyttöystävälleni on kaupattu 45 neliön asuntoa suurena kotina", hän ihmettelee.

Camacho myös kummeksuu sitä, miten paljon suomalaiset ovat valmiita maksamaan asunnosta Helsingin keskustassa.

"Asunnon sijainti on täällä iso statusjuttu. Ihmiset voivat maksaa puoli miljoonaa pienestä luukusta, kunhan se sijaitsee kaupungin ytimessä."

Kun hän muutti Lauttasaaresta Vantaalle, se oli ihmisten mielestä askel taaksepäin.

"Ihan kuin Lauttasaari olisi kultainen valtaistuin, josta kukaan ei koskaan halua poistua."

Rivitalokodissaan Vantaalla Camacho arvostaa tilaa ja isoa pihaa.

Tutkimukseen haastatellut antoivat Helsingille, Espoolle ja Vantaalle pisteitä luonnonläheisyydestä, turvallisesta ympäristöstä ja toimivista julkisista liikenneyhteyksistä.

"He arvostavat sitä, että täällä kaikki toimii. Vettä tulee hanasta eikä ole jatkuvasti sähkökatkoksia", Eskelä kertoo.

Asuinympäristössään kansainväliset osaajat arvostavat mahdollisuutta rentoutua, sillä työpäivät ovat pitkiä ja vaativia.

Asuinalueen ihmisiin he toivoisivat enemmän yhteyksiä ja sosiaalisia siteitä.

Sujuvaa suomea puhuva Claudio Camacho on asunut pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Helsingissä. Hän on viihtynyt Suomessa erittäin hyvin, mutta tietyt piirteet suomalaisessa asumiskulttuurissa huvittavat.

"Jos asuu kerrostalossa ja avaa asuntonsa oven samaan aikaan, kun joku toinenkin samassa rapussa avaa oman ovensa, yleensä jompikumpi vetää oven nopeasti kiinni", Camacho sanoo hymyillen.

"Naapurit eivät täällä kauheasti juttele toisilleen."

Tutkija Elina Eskelä tuntee ongelman. "Ulkomaalaiset kertovat, etteivät he kaipaa sydänystäviä, mutta he toivovat, että suomalaiset sentään hymyilisivät ja sanoisivat hyvää päivää."


Fakta
Pääkaupunkiseudun kansainväliset osaajat
- Ulkomaalaistaustaisia työskentelee pääkaupunkiseudulla asiantuntijatehtävissä 18 400 ihmistä. Se on 30 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista ulkomaalaistaustaisista työllisistä (tilasto vuodelta 2012).
- Eniten kansainvälisiä osaajia työllistävät kauppa- ja rahoitusala sekä tieto- ja viestintäteknologia-ala.
- Osaajia tulee Suomeen paljon esimerkiksi Intiasta.
Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus