HS: Keskiluokka viihtyy lähiössä: "Moni ei ymmärrä, miten monipuolinen alue tämä on"

Helsingin Sanomat: Keskiluokka viihtyy lähiössä: "Moni ei ymmärrä, miten monipuolinen alue tämä on" 12.6.2015

Tutkimuksen mukaan huonomaineistenkin alueiden asukkaat kehuvat pihapiirinsä rauhallisuutta ja lähipalveluja. Myös lasten harrastukset ja ystäväpiirit saavat keskiluokkaisia perheitä jäämään lähiöihin.

Näin kuvaa arkeaan 18 vuotta helsinkiläisessä lähiössä asunut 43-vuotias nainen:

"Täällä on hirveen turvallinen toi piha-alue olla lasten, koska täällä katotaan toisten lapsien perään, ja sä voit laittaa lapsen tohon ja vaik sä oisit töissä, niin sä tiedät, et ku sä tuut, niin se on tossa."

Sitaatti on tänään perjantaina Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta, jonka mukaan keskiluokka viihtyy edelleen pääkaupunkiseudun huono-osaisimmissakin lähiöissä.

Kaupunkien asuinalueet eivät tutkimuksen mukaan ole eriarvoistuneet Suomessa niin paljon kuin on luultu.

"Heikommillakin alueilla asuu edelleen paljon keskiluokkaista väestöä. Asukkaat kehuvat pihapiirin rauhallisuutta, vehreyttä ja väljyyttä. Myös siihen oltiin tyytyväisiä, että lähipalvelut ovat olemassa", Helsingin kaupungin tietokeskuksessa työskentelevä tutkija Katja Vilkama kertoo.

Vilkaman ja Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui 1 339 henkilöä. Vastaajat asuivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, mutta tutkimuksen kohteina olleita lähiöitä tutkijat eivät nimeä.

Luonnonrauhan lisäksi keskiluokkaa pitelee huonomaineisissa lähiöissä muun muassa asumisen halpuus ja lähellä asuvat ystävät ja sukulaiset. Myös lasten harrastukset ja ystäväpiirit saavat keskiluokkaisia perheitä jäämään lähiöihin, vaikka häiriökäyttäytyminen aiheuttaakin paikka paikoin turvattomuuden tunnetta.

Samaan aikaan kun Vilkaman ja Vaattovaaran haastateltavat puhuivat viihtymisestään, he kertoivat pyrkivänsä erottautumaan asuinalueensa huonommista osista niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Puheen tasolla erottautuminen tapahtui korostamalla oman pihapiirin tai naapuruston etäisyyttä alueen huonomaineisimpiin osiin ja taloihin. Erityisesti jako vuokra- ja omistustalojen välillä korostui tutkimuksen haastatteluissa selkeästi.

Vielä käytännöllisemmin erottautuminen näkyy liikkumisessa: monet Vilkaman ja Vaattovaaran haastateltavista kertoivat valitsevansa kulkureittinsä niin, että mahdollisia häiriöitä ei tarvitsisi kohdata.

"Se oli yksi tapa, jolla asukkaat lisäsivät viihtyvyyttään", Vilkama sanoo.

Vilkaman mukaan keskiluokan kenkää ei purista niinkään maahanmuuttajien kasvava määrä vaan syrjäytymisestä johtuvat lieveilmiöt. Työttömyys ja mielenterveysongelmat koskevat samalla tavalla myös kantaväestöä ja näkyvät lähiön arjessa järjestyshäiriöinä, sotkuisuutena ja päihdeongelmina.

"Monet toivat esille, että jos turvattomuuden tunne lisääntyisi, niin se saisi miettimään poismuuttoa. Nyt asiat olivat kuitenkin alueille jääneiden kokemusten mukaan vielä riittävän hyvin", Vilkama sanoo.

Tutkijan mukaan pääkaupunkiseudulla ollaan vielä kaukana tilanteesta, jossa huonomaineisimmissakaan lähiöissä asuisi pelkästään pienituloisia ihmisiä.

Keskiluokka vaikutti tutkimuksen mukaan olevan hyvin läsnä pihapiirinsä elämässä.

Muualla Euroopassa lähiöiden kurjistuminen on johtanut siihen, että monet lähiöihin jääneistä keskiluokkaisista ihmisistä pitävät kotiseutuaan vain nukkumapaikkana.

Varsinainen elämä sosiaalisine suhteineen taas järjestetään muualle.

Pääkaupunkiseudulla ilmiö ei vielä ole Vilkama mukaan suuri. Haastatellut ihmiset olivat halukkaita puolustamaan omaa lähiötään ja sen mainetta.

"Monet olivatkin asuneet alueillaan pitkään."