Kaleva: Suomen kanta tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den siirtoon vielä auki

Kaleva: Suomen kanta tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den siirtoon vielä auki 10.6.2015

Suomen hallitus sementoi tulevana perjantaina kantansa EU-komission ehdottamaan turvapaikanhakijoiden siirtämiseen Välimeren alueelta muihin EU-maihin. Komissio ehdotti toukokuussa, että 40 000 turvapaikanhakijaa siirrettäisiin Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin rajattuna, määräaikaisena ja perussopimuksen hätätilamekanismin kriteerit täyttävänä toimena.

STT uutisoi tiistaina virheellisesti, että Suomi vastustaisi toimea aktiivisesti muun muassa Viron rinnalla jo meneillään olevassa EU-huippukokouksessa Brysselissä. Tosiasiassa Suomen kanta kyseisiin turvapaikanhakijoiden siirtoihin syntyy vasta perjantaina, eikä asia ole huippukokouksen asialistalla.

Komissio perusteli esitystään hätätilalla, joka vallitsee Italiassa ja Kreikassa Välimeren siirtolaiskriisin takia. Ehdotuksen on tulkittu velvoittavan jäsenmaat ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.

Suomen kanta hätätilamenettelyyn, joka toisi Suomeen vajaat 800 turvapaikanhakijaa, on yhä auki. Lähtökohtaisesti pakollisuuden periaatetta vastustetaan.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa lukee, että "turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen".

Tämän näkemyksen on esittänyt paitsi Sipilä itse viimeksi tiistaina Tallinnassa, myös sisäministeri Petteri Orpo (kok.) viime viikolla Ylen haastattelussa.

- Emme kannata pakottamista, Orpo sanoi.

Moni haraa vastaan

Myös monet muut EU-maat - muun muassa Ranska, Unkari, Tshekki, Slovakia ja Baltian maat - vastustavat pakollisiksi koettuja kiintiöitä. Komission esityksen oikeusperusta on kyseenalaistettu.

EU-komissio ehdotti myös 20 000:n vielä EU:n ulkopuolella olevan pakolaisen sijoittamista tasapuolisesti unionimaihin. Tätäkin jäsenmaat ovat kritisoineet, mutta ainakin Suomelle lisäpakolaisten otto olisi helpompi hyväksyä.

Turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen hyväksyminen edellyttää määräenemmistöpäätöstä EU:ssa, ja päätöstä kaavailtiin tehtäväksi alun perin kesäkuussa. EU:ssa spekuloidaan kuitenkin jo, että päätös voi venyä kesän yli.

Seuraavaksi asiaa käsitellään ensi viikon alussa Luxemburgissa oikeus- ja sisäministerien kokouksessa. Siellä Suomen hallituksen kantaa esittelee sisäministeri Orpo.