Helsingin Sanomat: Värvääminen Isisiin on muuttunut Suomessa avoimemmaksi – lähtijöitä kysytty jopa suoraan kadulta 2.6.2015
Taistelijoita äärijärjestö Isisiin yritetään houkutella Suomessa nykyään avoimemmin kuin ennen.
"Enemmän ja enemmän on merkkejä julkisemmasta ja avoimemmasta lähtemään kehottamisesta", toteaa suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva.
Syyriaan ja Irakiin on koetettu löytää lähtijöitä jopa suoraan kadulta.
"Sopivan henkilön vastaan tullessa joku saattaa tarttua hihasta ja kysyä, että miksi kävelet täällä etkä lähde taistelemaan", Portaankorva kuvaa.
Tästä huolimatta värväys ei ole Suomessa yhtä järjestäytynyttä kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Edellä kuvatut lähtökehotukset ovat Portaankorvan mukaan lähinnä yksittäisten, erityisen asialleen omistautuneiden ihmisten toimintaa. Muualta Euroopasta tuttua pyhän sodan matkojen järjestämistä ei Suomesta ole havaittu.
Itse lähtöpäätös tapahtuu Suomessa yhä tyypillisesti pienessä, samalla tavalla ajattelevien ihmisten piirissä.
"Ne ympyrät, joissa lähtöpäätöksiä haudotaan, ovat vähemmän julkisia. Mutta on ihmisiä, jotka kannustavat ottamaan yhteyttä näihin piireihin", Portaankorva kertoo.
Suojelupoliisin tiedossa on yli 60 ihmistä, jotka ovat lähteneet Suomesta Isisin hallitsemille alueille Syyriaan ja Irakiin. Lähtijöissä on sekä maahanmuuttajataustaisia että niitä, joiden molemmat vanhemmat ovat kantasuomalaisia. Aikaisemmin Supo on kertonut, että lähtijöistä lähes 20 on sellaisia, joiden molemmat vanhemmat ovat etnisesti suomalaisia.
Tähän ei Portaankorvan mukaan ole tullut muutosta.
"Sama tilannekuva on yhä, molempia on."
Suurin ryntäys Suomesta Isisin joukkoihin ajoittui viime vuoden puolelle, Isisin menestyksen houkuttelemana. Ilmiö ei kuitenkaan ole ohi.
"Virta ei ehkä ole enää yhtä vuolasta kuin alussa, mutta tasaista kuitenkin. Lähtijöitä on tullut meidän tietoomme näihin päiviin asti", Portaankorva toteaa.
Lähtijöiden laatu on hieman muuttunut. Suojelupoliisi on pannut merkille, että tätä nykyä lähes kaikki alueelle pyrkivät tähtäävät väkivaltaisiin ryhmiin ja taisteluihin. Aikaisemmin lähtijöiden joukossa oli myös niitä, jotka lähtivät auttamaan humanitaarisesti tai halusivat vain asua Isisin mainostamassa "Islamilaisessa valtiossa".
Raaoista otteistaan tunnettu äärisunnalainen Isis valtasi kesällä 2014 nopeasti suuria alueita sekasortoisesta Syyriasta ja Irakista ja julisti perustaneensa alueilla uuden valtion, islamilaisen kalifaatin.
Tänä vuonna Yhdysvaltojen johtamat ilmaiskut ja kurdien peshmerga-joukot ovat hillinneet Isisin etenemistä, mutta se on yhä onnistunut valtaamaan uusia alueita – viimeisimpinä Palmyran kaupungin Syyriassa ja Ramadin kaupungin Irakissa Bagdadin länsipuolella.
Ramadin nopea luhistuminen Isisille herätti taas uudelleen kysymyksen Irakin armeijan toimintakyvystä.
Supon tiedossa on parikymmentä henkilöä, jotka ovat palanneet Isisin alueilta Suomeen. He ovat mahdollinen uhka Suomen turvallisuudelle kahdella tavalla.
Supo on huolissaan ensinnäkin siitä, että äärijärjestön toimintamallit saapuvat Suomeen näiden henkilöiden mukana tai että Suomi päätyy heidän vuokseen terrorijärjestöjen tähtäimeen.
"Vielä ei ole merkkiä siitä, että Suomi olisi nimetty väkivaltaisen ryhmän kohdemaaksi samalla tavalla kuin esimerkiksi Tanska", Portaankorva sanoo.
Lisäksi suojelupoliisin on syytä kiinnittää huomiota jokaiseen palaajaan yksilönä: onko matka tehnyt hänestä halukkaamman ja kyvykkäämmän käyttämään väkivaltaa omien ajatustensa ajamiseen?
"Suojelupoliisi hankkii kaikin mahdollisin keinoin tietoa palaajista ja arvioi jokaista tapausta erikseen. Jokaisen kohdehenkilön uhkaa Suomelle arvioidaan yhä uudelleen ja uudelleen", Portaankorva toteaa.
Suojelupoliisi pitää silmällä myös heitä, jotka eivät ole vielä matkaan lähteneet. Huolestuttavien tapauksien kanssa käydään keskusteluja, mutta maasta lähtöä ei voida estää.
Myös palaajia pyritään ohjaamaan pois radikalismin polulta.
Helsingin poliisin alaisuudessa esimerkiksi toimii Ankkuri-tiimi, joka pyrkii olemaan yhteydessä alueelta palaaviin. Työ ei ole helppoa.
"Yleisenä havaintona voi todeta, että palaajat eivät pääsääntöisesti ole kovin valmiita keskustelemaan viranomaisten kanssa", Portaankorva sanoo.
Toistaiseksi Ankkuri-tiimin asiakkaana ei ole ollut taisteluihin osallistuneita, mutta muita alueelta palanneita kylläkin.
”Jos saamme tietoa palaajista, niin pyrimme olemaan heihin yhteydessä”, kertoo toiminnasta vastaava Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen.
Ankkurin toiminnan pääpaino on toistaiseksi ollut ennaltaehkäisemisessä. Poliisi tekee yhteistyötä niiden muslimiyhteisöjen kanssa, joiden parista sotimaan on lähdetty tai uhataan lähteä. Yhteisöjen kanssa etsitään mahdollisia lähtijöitä ja taivutellaan heitä muuttamaan mielensä.
Taponen painottaa, että näissäkin yhteisöissä kyse on marginaalisesta ongelmasta ja että yhteisöt itse suhtautuvat sen kitkemiseen vakavasti.
Lähdön syyt liittyvät Taposen mukaan lähes aina siihen, että lähtijä on syrjäytynyt suomalaisesta yhteiskunnasta.
”Ei ole kunnon kielitaitoa, ei kunnon koulutusta. Peruskoulu, jos sitäkään. Ei työtä, ei valtaväestöön kuuluvia kontakteja ollenkaan”, Taponen luettelee.
”Jos rekrytoija iskee tällaiseen kohtaan, niin kohde on vaikutuksille altis.”
Myös Isisin propagandan pyörittäjät tietävät, mistä naruista vetää. Kalifaatti lupaa syrjäytyneille lähtijöille arvostusta, selkeän tarkoituksen ja vähän palkkaakin.
Taponen on puhunut lähtijöiden lähipiiriin kuuluvien kanssa. Heidän mukaansa lähtöhetkellä uskonto ei ole likimainkaan tärkein liikkeelle paneva voima, vaan juuri omanarvontunnon ja kunnioituksen etsintä.
”He kokevat, että heillä ei ole Suomessa mitään menetettävää.”
Sotimisen todellisuus perillä on karu. Lähtijä huomaa olevansa äärimmäisen väkivaltaisen ja kyynisen organisaation pelinappula olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman kaukana hyvinvointi-Suomesta: pulaa, tauteja, kuolemanvaaraa, mielivaltaisia teloituksia, raakaa tappamista.
Palaamaan ei kuitenkaan välttämättä enää pääse. Suomesta lähteneitä on kuollut Isisin riveissä useita.