Yle: Asiantuntijat: Maahanmuuttajan on vaikea hankkia ammattia ja välttää syrjäytymistä 17.6.2015
Monen maahanmuuttajan tie ammattiin tyssää siihen, että kielitaito ei riitä opiskelemaan pääsyyn. Toisaalta tarjolla ei usein enää ole kursseja, joilla kielitaitoa voisi parantaa.
Maahanmuuttaja tulee Suomeen, opiskelee itselleen ammatin ja rupeaa töihin. Näin tilanne voi edetä, mutta aivan liian harvoin.
Se ei kuitenkaan välttämättä ole kiinni maahanmuuttajan omasta tahdosta.
Suomessa maahanmuuttajan on todella vaikea päästä edes opiskelemaan ammattia, minkä takia syrjäytyminen on tehty aivan liian helpoksi. Näin sanovat professori Maisa Martin Jyväskylän yliopistosta ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opettaja Arja Konttajärvi Oulun seudun ammattiopistosta.
– Osa vastustaa maahanmuuttajien tuloa. Mutta kun heitä joka tapauksessa tulee, ja jos he eivät voi sijoittua, se on syrjäytymisriski, sanoo Konttajärvi.
Opiskelutaidotkin olisi pitänyt oppia jossain vaiheessa
Maahanmuuttaja joutuu usein etsimään ammattia koulun penkiltä, sillä kotimaassa hankittu tutkinto ei ole Suomessa välttämättä pätevä.
Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista opetusta on joillain paikkakunnilla, mutta kaikkialla opetus on melko harvassa. Yleensä ammatillisiin opintoihin pääsemisen vaatimuksena on melko hyvä kielitaito, taitotaso B1, jota testataan esimerkiksi kielitaitotesteillä. Kielitaitovaatimus on niin korkealla, että siihen pääsy on harvalle helppoa.
Usein maahanmuuttaja on opiskellut suomea pari vuotta ennen esimerkiksi ammattiopistoon hakemista: takana on kotoutumiskoulutus ja ammatillisiin opintoihin valmentava koulutus. Osa puhuu niiden jälkeen hyvää suomea, mutta jos kotimaassa ei ole oppinut edes lukemaan, aika on lyhyt.
Jos näillä kursseilla ei opi tarpeeksi, jäljellä on paikkakunnasta riippuen vain hajanaisia kursseja tai muita kielikoulutuksia, Maisa Martin sanoo.
– Odotetaan, että ihmisellä on itsenäiset opiskelutaidot. Mutta jos ei ole koskaan käynyt koulua, ei ole välineitä itsenäiseen opiskeluun. Silloin ollaan riippuvaisia kasvokkaisopetuksesta, kun ei osata etsiä tietoa kirjoista ja netistä.
Opiskelemaan pääsevät innostuneimmat ja parhaat
Martinin mukaan ratkaisu ei kuitenkaan ole, että kursseja pitäisi olla lisää ja lisää, kunnes kielitaito riittäisi pääsykokeissa. Hänestä opiskelemaan pitäisi olla aito mahdollisuus päästä, muidenkin, kuin nopeimmin kieltä oppivien.
– Usein oppilaitokset asettavat kielitaitokriteerin korkealle ja teoreettista kielitaitoa suosivaksi, koska sillä tavalla ne voivat vetäytyä vastuusta opettaa kieltä.
Martin sanoo, että ammattioppilaitosten suomen opetus on kehittymätöntä. Kieltä voisi kuitenkin opetella myös opiskelun ohella, jos vain oppilaitokset haluaisivat antaa siihen mahdollisuuden ja tukea siinä.
Konttajärvi on samaa mieltä. Hän sanoo, että usein maahanmuuttajat olisivat motivoituneita opiskelijoita. Hän on huomannut, että usein oppilaitoksissa tunnutaan ajattelevan, että maahanmuuttajista on vain turhaa vaivaa.
– Toivoisin, että opiskelemaan pääsy olisi helpompaa. Ihmiset pääsisivät yhteiskuntaan kiinni.