Kauppalehti: Impivaara ei pärjää omillaan 17.6.2015
Suomalaisia työmarkkinoita ei sitten avata tälläkään vaalikaudella. Impivaara pysyy Impivaarana.
Työperäinen maahanmuutto on jatkossakin tarveharkinnan piirissä. Hallituksen linjapaperissa todetaan, että ”EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua”.
Viesti on jotakuinkin selkeä. Tänne ei tarvita ulkomaalaisia viemään vähiä työpaikkoja.
Maahanmuuttajien työttömyysaste oli vuoden 2014 lopulla hurja 33,7 prosenttia. Huikeasti korkeampi kuin kantaväestön yli yhdeksän prosentin työttömyys.
Mitä järkeä on tuoda Suomeen lisää työttömiä rajojen ulkopuolelta?
Vastaus löytyy naapurista. Ruotsissa on aktiivisella työvoimapolitiikalla on pystytty ylläpitämään hyvinvointivaltiota.Työvoiman tarjonnan lisääminen on parantanut työllisyyttä.
Ruotsi on ollut heti Saksan jälkeen suurin maahanmuuttajien vastaanottaja Euroopassa.
Tarvitseeko Suomi oikeasti Ruotsin-mallin mukaista maahanmuuttoa? Kyllä, kyllä tarvitsee.
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1942 syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita kokonaisen vuosineljänneksen ajan.
Suomen väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa ainoastaan maahanmuuton voimalla, ja aivan liian vähän sittenkin, vain 1 500 ihmisellä.
Ikäpyramidi alkaa muistuttaa kärjellään olevaa kolmiota.
Väestön vanheneminen iskee kovaa julkiseen talouteen ja työmarkkinoihin. Suomen Pankin selvityksen mukaan jo neljännes kotitalouksista elää tulonsiirtojen varassa. Eläkemenot kasvavat palkkatuloja nopeammin, ja työttömyysmenojen nousu jatkuu.
Yhä suurempi osa kotitalouksien tuloveroista kuluu tulonsiirtojen kattamiseen.
Suomessa on aivan pakko kasvattaa työikäisen ja -kykyisen väestön osuutta, sillä tästä ikääntymisen noidankehästä ei selvitä velkarahalla.
Maahanmuuton lisääminen on nopein keino, mutta myös työuria on pidennettävä. Muutoin ottaa olkileipä.
Rajat on avattava. On saatava lisää työntekijöitä, yrittäjiä ja veronmaksajia. Velaksi ei voi loputtomasti elää, eikä yhä pienemmällä joukolla voida maksattaa yhä suurempia veroja.
Jari Saario
Kirjoittaja on Kauppalehden toimituspäällikkö.