Kansan Uutiset: Suomi käännyttää alaikäisiä turvapaikanhakijoita

Kansan Uutiset: Suomi käännyttää alaikäisiä turvapaikanhakijoita 7.6.2015

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomesta on käännytetty tänä vuonna kuusi alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa. Jos oleskelulupa heltiää, on kuntapaikan saaminen vaikeaa.

Suomi antaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille Dublinin sopimuksen perusteella. Turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. EU-tuomioistuin päätti vuonna 2013, että yksin turvapaikkaa hakevien alaikäisten kohdalla näin ei saisi toimia.

Turussa sijaitsevan siirtolaisinstituutin vanhemman tutkijan Krister Björklundin mukaan Suomi ei palauta alaikäisiä ilman, että heillä on palautusmaassa vastaanottaja, esimerkiksi sukulainen. Tästä huolimatta hän suhtautuu kriittisesti alaikäisten pallotteluun EU-alueella.

– He ovat pieni erittäin haavoittuvainen joukko, joka tarvitsee erityistä suojelua. Ilman huoltajan läsnäoloa lähtömaassa ja pakomatkalla traumatisoituneina heidän pitäisi saada viimein kokea turvaa, toteaa Björklund.

Hän on haastatellut aikuistuneita yksintulleita tutkimuksessa, jonka loppuraportti Haluun koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa julkaistiin toukokuussa. Hän on selvittänyt alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista Varsinais-Suomessa.

– Alaikäiset etsivät turvaa samoja reittejä aikuisten kanssa. Matkan varrella he joutuvat piileskelemään ja elävät jatkuvassa pelossa. He kulkevat pitkiä reittejä epätietoisena päämäärästä ja päätyvät maahan, joka on heille täysin tuntematon, kuvaa Björklund.

Lapsia myös katoaa turvapaikkaprosessin aikana Suomessa. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomesta on kadonnut viimeisten kuluneiden neljän vuoden aikana 2–10 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa vuosittain. Björklundin mukaan ainakin osa kadonneista päätyy ihmiskaupan uhreiksi.

Lapsiin kohdistuu vihapuhetta

Lapsiin suhtaudutaan kielteisesti, vaikka heillä tulisi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla olla oikeus erityiseen huolenpitoon. Vuosina 2008–2009 Suomeen saapui aiempaa suurempi määrä yksin tulleita alaikäisiä ja tuolloin eduskunnassakin käytettiin varsin kärkeviä puheenvuoroja. Turvapaikkaa hakevat nimettiin ankkurilapsiksi. Oletuksena oli, että heidät lähetetään Suomeen, jotta muu perhe voisi heidän kauttaan saada turvapaikan perheenyhdistämisen myötä.

– Ankkurilapsista puhuminen on täysin virheellistä, toteaa Björklund.

Hän muistuttaa, että nyt perheen yhdistämisestä on tehty niin hankalaa, ettei yksikään Suomen saapuva lapsi toimi ankkurina. Suomella ei ole sellaisia vetovoimatekijöitä, joiden perään perheet lähtisivät. Lisäksi suurimmalle osalla alaikäisistä yksintulleista ei löydy sukulaisia tai perhettä, vaikka Suomi pyrkiikin asiaa kartoittamaan.

– Alaikäiset synnyttävät vihapuhetta. Ruotsissa maahanmuuttokriittinen media käyttää nimitystä skäggbarnen eli partalapset. Nimitykseen sisältyy oletus siitä, että he olisivat todellisuudessa aikuisia, jotka valehtelevat ikänsä saadakseen helpommin turvapaikan, miettii Björklund.

Alaikäiset sijoitetaan vastaanottokeskusten ryhmäkoteihin tai perhekoteihin. Jos oleskelulupa heltiää, on kuntapaikan saaminen vaikeaa. Lapset ovat menoerä, johon mikään taho ei haluaisi sitoutua. Maahanmuuton kustannukset puhuttavat politiikkoja.

– Täysin epä-älyllistä pohdintaa. Kansainvälisesti kustannuksia on laskettu, ja tulokset ovat olleet sekä plussaa että miinusta, tietää Björklund.

Lapsiin kohdistuvan vihapuheen sijaan tutkija kaipaa suhteellisuudentajua. Suomesta lähetettiin sodan aikana 70 000 lasta Tanskaan ja Ruotsiin turvaan.

– Se oli ihmiskunnan historian suurin lastensiirto-operaatio. Tällä hetkellä Suomi on vastaanottanut vain murto-osan eli 4 000 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa, Björklund muistuttaa.

Pakko pärjätä

Bosniasta Suomeen 17-vuotiaana kuusi vuotta sitten yksin saapunut Anita Sinanbegovic on pärjännyt hienosti. Turun Pansion vastaanottokeskuksessa vietetyn vuoden jälkeen hän sai oleskeluluvan humanitäärisin perustein ja pääsi aloittamaan itsenäisen elämän. Hän valmistuu tänä keväänä merkonomiksi ja hallitsee sujuvan suomen kielen. Sinanbegovic hymyilee lämpimästi kertoessaan olevansa nyt Suomen kansalainen. Ilmaiseksi ei menestys ole tullut.

– Olen taistellut. Olen halunnut näyttää, että pärjään. Moni suomalainen leimaa nuoret maahanmuuttajat vetelehtijöiksi. Minä päätin näyttää, että osaan ja menestyn. Minulla on nyt ammatti ja aion jäädä tänne tekemään työtä, hän vahvistaa.

Maahanmuuton kustannuksista puhuttaessa Sinanbegovic tuhahtaa.

– Minuun on sijoitettu ja näytän, että se kannatti.