HS: Kotoutumisen ongelmiin haetaan uusia ratkaisuja

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Kotoutumisen ongelmiin haetaan uusia ratkaisuja 26.3.2018

SEN jälkeen kun sinisistä tuli hallituspuolue perussuomalaisten tilalle, maahanmuuttajien kotouttaminen näyttää saaneen uutta puhtia. Hallituspuolueilla on nyt yhteneväisempi näkemys siitä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja heidän kotouttamisensa on hoidettava mahdollisimman ­hyvin. Tätä korostaa muun muassa työministeri Jari Lindström (sin).

Maahanmuuttajat ovat taustaltaan ja elämäntilanteiltaan hyvin kirjava joukko. Valtaosa maahanmuuttajista tulee Suomeen perheen, työn tai opiskelun vuoksi. Vain 14 prosenttia tulijoista on maassa kansainvälisen suojelun takia. Neljä prosenttia tulijoista on kiintiöpakolaisia. Vuoden 2016 lopussa Suomessa asui 244 000 ulkomaiden kansalaista. Ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä vähenee Suomessa tulevina vuosikymmeninä niin, että nykyisenlaisten hyvinvointipalvelujen rahoitus on vaikeaa.

Kotoutumisen kannalta keskeistä on työllistyminen. Moni tulee Suomeen suoraan töihin, mutta varsinkin pakolaistaustaisten työllistyminen etenee hitaasti. Erityinen ongelma on, että korkeasti koulutetut pakolaiset eivät pääse koulutustaan vastaaviin töihin. Syrjintäkokemukset ovat yksi kotoutumisen este.

Suomessa on myös ihmisiä, jotka ovat asuneet täällä 20 vuotta mutta eivät osaa suomea. He ovat yleensä maahanmuuttajanaisia, jotka ovat jääneet kotiin osin ­tukien houkuttamina hoitamaan lapsia. Miesten kotoutuminen ja työllistyminen onkin tilastojen mukaan sujunut selvästi paremmin kuin naisten.

Vireillä on useita erilaisia toimenpiteitä kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseksi. Kanadasta on haettu mallia Talent Boost -ohjelmalle, jossa pyritään saamaan lisää kansainvälisiä osaajia yrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö kokeilee SIB-mallia (Social Impact Bond), jossa maahanmuuttajien työllistymistä vauhditetaan sijoittajarahalla.

Kunnissa on edistetty eri väestö­ryhmien välistä vuoropuhelua muun ­muassa maahanmuuttajapaneeleissa. Kotoutumista edistää se, että enemmistö maahanmuuttajista luottaa muihin ihmisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ja on tyytyväinen elämäänsä.