Vihreä Lanka: Huonoksi haukutun turvapaikanhakijoiden oikeusavun selvitys viipyy – Miksei 200 000 euron tutkimukselle löytynyt tekijää?

Vihreä Lanka: Huonoksi haukutun turvapaikanhakijoiden oikeusavun selvitys viipyy – Miksei 200 000 euron tutkimukselle löytynyt tekijää? 2.3.2018

LUVATTUA SELVITYSTÄ turvapaikanhakijoiden oikeusavusta ei ole saatu edes alkuun.

Valtioneuvoston kanslia on hakenut selvitykselle tekijää, mutta ensimmäisellä hakukierroksella halukkaita ei löytynyt yhtään. Toisella kierroksella löytyi yksi mahdollinen selvittäjä.

Tutkijan mukaan hanke on hankala, sillä mukaan on niputettu turvapaikanhakijoiden lisäksi myös muiden kansalaisten oikeusapu- ja velkaneuvontapalveluiden selvittäminen.

Oikeusministeri Antti Häkkänen lupasi selvityksen viime vuoden elokuussa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli kertonut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantuneen. Osittain tämä johtui hallituksen toissa vuonna tekemistä heikennyksistä turvapaikanhakijoiden oikeusapuun.


Oikeusapuselvitykselle haettiin tekijöitä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kautta otsikolla Kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuspalvelujen saatavuus ja laatu. Rahaa tutkimukseen oli varattu 200 000 euroa.

Hankkeen hakuaika päättyi 9. marraskuuta, mutta yhtään hakemusta ei siihen mennessä jätetty. Täysin poikkeuksellista tämä ei ole.

"Vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa toimeenpanevassa haussa viittä hanketta ei päätetty käynnistää. Kahteen teemaan ei tullut hakemuksia ja muissa hakemukset eivät olleet riittävän relevantteja kyseisen tutkimusteeman tai tietotarpeen kannalta", kertoo Risto Alatarvas valtioneuvoston kansliasta sähköpostitse.

Tutkittavat teemat syntyvät virkamiesten ja poliittisen johdon yhteistyönä. Tarkoitus on tuottaa tietoa päätöksenteon avuksi. Tietoa käyttävät etenkin virkamiehet valmistelutyössä, mutta myös poliittiset päättäjät.

Erilaiset tutkimusorganisaatiot voivat hakea teemaa varten varattua tutkimusrahaa. Kunkin hankkeen vastuuministeriössä arvioidaan hakemusten sisältö, ja valtioneuvosto päättää rahoituksesta.


Tammikuun alussa järjestettiin avoin yhteiskehittämistilaisuus, jossa selviteltiin, miksei oikeusapuselvitykselle löytynyt tekijää.

”Pyrimme selvittämään, miksi virkamiesten ja poliitikkojen tiedontarve ja tutkijoiden tarpeet eivät kohdanneet”, kertoo projektipäällikkö Sari Löytökorpi valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksiköstä.

Tilaisuuteen osallistunut Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin johtaja Natalia Ollus kertoo, mikä hänen mielestään hankkeessa oli tutkijan kannalta hankalaa.

”Hanke oli todella laaja. Se oli itse asiassa kolme tutkimusta yhdessä. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun lisäksi mukana oli kaksi muuta osa-aluetta, joihin liittyy oma lainsäädäntönsä ja asiantuntemuksensa."

Turvapaikan hakijoiden oikeusapupalveluiden lisäksi hankkeeseen kuuluvat muut oikeusapupalvelut ja talous- ja velkaneuvonnan palvelut. Natalia Ollus ei osaa sanoa miksi nämä kolme asiaa oli yhdistetty. Yksi tai kaksi tutkimuskohdetta olisi ollut hänen mukaansa tehtävissä.

Neuvotteleva virkamies Venla Salmi oikeusministeriöstä avaa syitä, miksi hankkeeseen haluttiin kolme osa-aluetta.

"Turvapaikanhakijoiden oikeusapuongelmista puhutaan paljon. Kun samalla selvitetään kansalaisten kokemuksia oikeusapupalveluista, se auttaa suhteellistamaan ongelmia. Samalla se tuo esiin kansalaisten palveluista saamat kokemukset, jotka eivät muuten ole olleet niin paljon esillä."

Natalia Ollus pitää hankkeen aikataulua tiukkana. Ensimmäisiä raportteja tuloksista olisi haluttu jo syksyllä 2018.

”Syvällinen tieto vaatii kvalitatiivisten menetelmien käyttöä, eli haastattelututkimuksia. Haastatteluiden tekeminen vie aikaa”, Ollus muistuttaa.


Sari Löytökorpi myöntää, että aihe oli haastava.

"Ongelmana on aineiston saaminen. Turvapaikanhakijoiden kanssa vaikeutena ovat kulttuuriset erot. Avoin puhuminen viranomaisille ei ehkä ole tapana. Ymmärrän tutkijoiden huolen siitä, saadaanko tarpeeksi aineistoa", Löytökorpi kuvailee ja jatkaa:

"Ei kukaan halua nimeään huonoon tutkimukseen. Mielestäni kuitenkin se, että tietoa on vaikea saada, on myös tulos. Tärkeää on että edes yritetään."

Tammikuun kehittämistilaisuuden jälkeen teeman kysymyksenasetteluja rajattiin ja rahoitussummaa nostettiin 250 000 euroon. Uusi aikaraja umpeutui maanantaina.

"Määräaikaan mennessä tuli yksi hakemus. Tässä vaiheessa siitä ei voi vielä kertoa enempää. Arvioimme hakemuksen ja teemme päätöksen rahoituksesta mahdollisimman pian", Risto Alatarvas sanoo.