Yle: Osa turvapaikanhakijoista on tehnyt jo neljä hakemusta, laki ei rajoita hakemusten määrää

Yle: Osa turvapaikanhakijoista on tehnyt jo neljä hakemusta, laki ei rajoita hakemusten määrää 9.3.2018

Tarinan vastaanottokeskus Siilinjärvellä on yksi niistä yksiköistä, jotka perustettiin Euroopan pakolaiskriisin kovimpana vuotena 2015. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin siellä asuu noin 200 turvapaikanhakijaa. Asukasmäärä vähenee hitaasti, koska turvapaikkaa voi hakea useita kertoja.

– Kaikilla asukkaillamme on vähintään yksi kielteinen päätös alla. Kaikilla asukkailla on ainakin toinen kierros menossa, Kuopion Setlementti Puijolan ylläpitämän Tarinan vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Turvapaikanhakijat saattavat asua vuosien ajan vastaanottokeskuksissa ja käydä läpi valitushakemuskierrettä.

Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Syy siihen on, että uuden turvapaikkahakemuksen voi jättää, jos on uusi peruste turvapaikalle. Esimerkiksi hakijan kotimaan turvallisuustilanteen huonontuminen voi olla uusi peruste.

Uuden turvapaikkahakemuksen viranomainen voi kuitenkin jättää tutkimatta, jos uutta perustetta hakemukselle ei ole.

Maahanmuuttoviraston mukaan tällä hetkellä yli puolet turvapaikkahakemuksista on uusintahakemuksia. Päätöstä uusintahakemuksesta odottaa nyt noin 630 ihmistä. Maahanmuuttovirastoon tulevien uusintahakemusten osuus on nousussa. Esimerkiksi vuosi sitten uusintahakemuksia oli käsittelyssä noin sata.

Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston mukaan osa hakijoista voi pitkittää valitushakemusruletilla maassa oleskelua.

– Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo.

Uutena perusteluna kristinuskoon kääntyminen

Yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.

Julkisuudessa on kerrottu aiemmin perinteisiin kirkkokuntiin sitoutumattomien seurakuntien kastavan turvapaikanhakijoita kristityiksi eivätkä kaikki kastetut ole ymmärtäneet, mihin kirkkokuntaan heidät on liitetty.

Esimerkiksi Aamulehti on kertonut, että monet turvapaikanhakijat kääntyvät kristinuskoon saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että 90 prosenttia irakilaisista ja 80 prosenttia afganistanilaisista turvapaikanhakijoista tekee uusintahakemuksen.

– Tämä mylly pyörii koko ajan, Repo toteaa.

Osa turvapaikanhakijoista on jo neljännellä hakemuskierroksella. Valitusprosessissa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Migrin tietojen mukaan 7 000 ihmistä.

Uusia hakemuksia tehdään joko kaikkien valitusten ja valitusaikojen jälkeen tai valitusvaiheen aikana.

EU haluaa tiukentaa linjaa

Euroopan unionissa neuvotteluissa on niin kutsuttu menettelyasetus, joka tarkoituksena on rajoittaa turvapaikkahakemuskierrettä. Suunnitelmissa on muun muassa, että kielteisten turvapaikkapäätösten valitusaika lyhenisi. Suunnitelmien mukaan lyhyempi valitusaika puolestaan saattaisi vähentää uusintahakemusten määrää. Menettelyasetuksen sisältöä viilataan parhaillaan Brysselissä ja se saattaa valmistua kesään mennessä.

Tämän jälkeen Suomi joutuu tekemään muutoksia ulkomaalaislakiin. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että asetus voisi olla Suomessa voimassa vuoden kuluttua.

Siilinjärvellä Tarinan vastaanottokeskuksen noin kahdestasadasta turvapaikanhakijasta puolenkymmentä ihmistä on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen tänä vuonna. Osa on palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa, mutta kaikki muutkaan eivät ole jääneet vastaanottokeskukseen odottamaan uusia päätöksiä maahanmuuttovirastosta tai eri oikeusasteista.

– Noin kymmenen ihmistä on kadonnut tämän vuoden aikana, vastaanottokeskuksen johtaja Juha Huttunen sanoo.

Kaikesta voi valittaa kunnes voimat tai rahat loppuvat

Valituskierre ei suinkaan ole mahdollinen ainoastaan turvapaikkahakemuksien kohdalla. Oikeustieteen tohtori ja asianajaja Jarkko Männistö sanoo, että lähes kaikista asioista voi tavalla jos toisella hakea muutosta loputtomasti.

– Yleensä ensin loppuu rahat, sitten voimat, Männistö toteaa.

Tyypillinen esimerkki valituskierteestä on työtapaturma. Ihminen on vammautunut työtapaturmassa, mutta hänelle ei myönnetä korvauksia.

Hän voi hakea oikeutta muutoksenhakulautakunnasta, vakuutusoikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. Senkin jälkeen hän voi aloittaa uuden menettelyn vaikkapa uudella lääkärinlausunnolla.

Männistön mukaan muutoksenhakumahdollisuus on hyvä. Hänen mielestään oikeuden saamisen hinta on se, että järjestelmää voidaan myös kuormittaa aiheettomilla valituksilla.

– Jos ihminen tuntee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, se tunne on sietämätön. Tämä reitti oikeuden hakemiseen on väkivallaton purkauskanava, joka takaa yhteiskuntarauhan.

– Täytyy myös muistaa, että joskus alkuperäinen päätös todella havaitaan vääräksi vasta pitkän valituskierteen jälkeen, Männistö toteaa.