Yle: Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo pian palautuslentoja entistä tarkemmin

Yle: Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo pian palautuslentoja entistä tarkemmin 17.3.2018

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on valvonut maastapoistettavien ihmisten palautuslentoja vuodesta 2014. Valtuutetulla on tekeillä tähän mennessä toinen kantelu palautettavien kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Maastapoistamisten valvonta tuli yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäväksi vuonna 2014. Resursseja tehtävään ei viraston mukaan herunut.

Tuona vuonna valvojat olivat paikalla muutamia kertoja seuraamassa maastapoistettavien ihmisten lähtövaiheita ja mukana parilla lennolla. Valvonta perustuu Euroopan unionin palauttamisdirektiiviin ja ulkomaalaislakiin.

Vuosina 2015–2017 valvojat ovat olleet mukana 20–30 tehtävässä vuosittain. Valvojia on ollut yhteensä kaksi tai kolme. Pian heitä on viisi:

– Tänä vuonna pystymme olemaan mukana useammin, sanoo ylitarkastaja Pirjo Kruskopf yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Maaliskuun loppupuolella kaksi uutta valvojaa alkaa tehdä työtä itsenäisesti. Yleensä valvontatehtävään lähtee yksi valvoja.

– Meillä on pienet resurssit. Valvonnan määrä jäisi pieneksi, jos olisimme liikkeellä kahdella valvojalla yhtä aikaa, Kruskopf kuvailee.

Tänä vuonna valvoja on ollut tarkkailemassa 15 tapausta. He ovat seuranneet esimerkiksi palautettavan lähtövaiheita siihen asti, että hän asettuu lentokoneeseen saattopartion mukana. He ovat olleet mukana myös lennoilla.

Poliisi saattoi viime vuonna kaikkiaan 554 maastapoistettavaa. Nyt tammi–helmikuussa saatettuja on ollut 115.

Kantelu ei edennyt valtakunnansyyttäjän virastossa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemät kantelut palautettavien kohtelusta ovat harvinaisia. Viime vuonna valtuutettu teki yhden kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja nyt yksi on valmisteilla.

Tehty kantelu koski vuonna 2016 tehtyä palautusta. Silloin palautettavan, hiv-positiivisen naisen, suu tukittiin, eikä hän voinut hengittää normaalisti.

Oikeusasiamies katsoi, että asia oli tarpeen siirtää valtakunnansyyttäjän virastoon arvioitavaksi. Se ratkaisi, ettei esitutkintaa suoriteta.

– Meille se oli tietysti pettymys, Kruskopf kuvailee.

Eduskunnan oikeusasiamies jatkaa kuitenkin tapauksen käsittelyä.

Vuodesta 1991 Euroopan palautuslennoilla on raportoitu lähes 20 kuolemantapausta. Suuri osa niistä on johtunut virheellisen voimankäytön aiheuttamasta tukehtumisesta.

Tekeillä oleva uusi kantelu puolestaan koskee maastapoistamisen valmisteluvaihetta.

"Tietyillä reiteillä matkustajat näkevät palautettavia enemmän"

Turvapaikkaa haki Suomesta vuonna 2015 yli 32 000 ihmistä. Moni jää ilman sitä ja poliisi arvioi, että tulevaisuudessa palautuksia on paljon. Myös vastentahtoisia, joita on viime aikoina noussut otsikoihin. Esimerkiksi viime kesänä palautukset Irakiin saivat niitä vastustaneet mielenosoittajat paikalle muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

– Vastentahtoiset palautukset ovat lähes jokapäiväisiä. Tietyillä lentoreiteillä ihmiset näkevät niitä useammin kuin muilla, Kruskopf kuvailee nykytilannetta.

Yleensä lento sujuu hänen mukaansa rauhallisesti, vaikka palautettava ei haluaisi lähteä.

– Useimmiten ihminen on hyväksynyt tilanteen, että mitään ei ole enää tehtävissä. Ellei ole mitään näkyvää, muut matkustajat eivät välttämättä edes huomaa, että lennolla on palautettava saattajien kanssa, Kruskopf luonnehtii.

"Turvapaikkapolitiikan suurimmat ongelmat vaiheissa ennen maastapoistamista"

Esimerkiksi järjestöt ovat vaatineet, että lakimuutoksista, joita turvapaikkaprosessiin on tehty, olisi tehtävä ulkopuolinen selvitys ja palautukset Afganistaniin olisi keskeytettävä selvityksen teon ajaksi. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on kommentoinut Uusimaa-lehdelle, ettei näe tarvetta tällaiseen.

Huhtikuussa eduskunnalle luovutetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, jossa käsitellään esimerkiksi ulkomaalaisten oikeusasemaa ja havaintoja, joita valvojat ovat panneet merkille maastapoistamisista.

– Meidän mielestämme turvapaikkapolitiikan isoimmat ongelmat ovat vaiheissa ennen maastapoistamista. Ongelma on, että kaikki eivät pysty luottamaan, että ennen maastapoistamista tehdyt viranomaispäätökset ovat oikeita. Monella on suuri hätä, ovatko ihmiset vaarassa maassa, johon heidät palautetaan, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Pirjo Kruskopf kuvailee.

Suurimpina ongelmina hän listaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemät muutokset ulkomaalaislakiin: on kavennettu turvapaikanhakijan oikeutta saada oikeudellista apua, kun turvapaikka-asia on vireillä. Valitusaikoja on lyhennetty. Oikeudellisten avustajien mahdollisuuksia saada palkkio tekemästään työstä on huononnettu.

Muutoksia perusteltiin turvapaikkaprosessin nopeuttamisella. Käytännössä ihmisten oikeusturva on kärsinyt.