HS: Sisäministeri Mykkänen elättelee toivoa EU:n turvapaikka­sovun syntymisestä kesään mennessä – sen jälkeen Suomen pakolais­kiintiötä voitaisiin nostaa

Helsingin Sanomat: Sisäministeri Mykkänen elättelee toivoa EU:n turvapaikka­sovun syntymisestä kesään mennessä – sen jälkeen Suomen pakolais­kiintiötä voitaisiin nostaa 14.3.2018

Sisäministeri Mykkänen painottaa, että EU-ratkaisuun pitää kuulua myös yhteistyö palautuksissa. Pakolaiskiintiöön hän toivoo maltillista nostoa pian ja suurempia muutoksia pidemmällä aikavälillä.

SISÄMINISTERI Kai Mykkänen (kok) pitää mahdollisena, että EU-maat saavuttavat sovun pitkään ja riitaisestikin valmistellusta unionin turvapaikkajärjestelmän uudistuksesta kesäkuun lopulle asetettuun aikarajaan mennessä.

Paine on hänen mukaansa eurovaalien lähentyessä kova.

”Pidän mahdollisena, että aikataulu pitää. [...] Kaikki tietävät, että jos ratkaisu venyy, ei välttämättä enää saada lainsäädäntöä Euroopan parlamentista läpi tällä kaudella, ja se olisi iso tappio. Asia siirtyisi seuraavalle komissiolle. Siinä voisi tulla kahden vuoden lykkääntyminen”, Mykkänen sanoi keskiviikkona järjestetyssä toimittajatapaamisessa.

Hän osallistui viime viikon lopussa ensimmäistä kertaa sisä- ja maahanmuuttoministerien kokoukseen Brysselissä ja tapasi EU:n maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopouloksen unionin turvapaikkapolitiikan tiimoilta.

TIIVISTÄ keskustelua EU:n turvapaikkapolitiikan uudistamisesta on käyty siitä saakka, kun muuttoliikkeen paine kasvoi merkittävästi Euroopassa 2015. Kesällä 2016 EU:n komissio esitti ehdotuksensa siitä, miten unionimaat auttaisivat jatkossa kovan muuttoliikepaineen kohteeksi joutuvia jäsenmaita.

Neuvottelut asiasta ovat edenneet takkuisesti, ja ristiriidat maiden välillä ovat olleet suuria.

Kiistellyimpiin kuuluva osa uudistusta on turvapaikanhakijoiden automaattinen ja pakollinen jako EU-maiden kesken tilanteen kärjistyessä sekä sakko niille maille, jotka kieltäytyisivät osallistumisesta. Erityisesti Itä-Euroopan maat, kuten Puola ja Unkari, ovat vastustaneet yhteisen vastuun kantamista.

Myös Suomi on kuulunut tähän saakka maihin, joille vastuunjaon pakollisuus ei sovi.

Mykkänen sanoo, että lopullista kompromissiesitystä asiassa odotetaan edelleen, eikä varsinaista kantaa kysymykseen siis tässä vaiheessa ole. Hänen mukaansa Suomelle tärkeää on muun muassa, että EU-tason yhteistyö kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisessa kytkettäisiin jollakin tavoin ratkaisuun.

”Minusta komission pitää ymmärtää, että jos se hakee jäsenmailta vaikeita ratkaisuja yhteisen turvapaikkapolitiikan taakse, niin kokonaisuuteen täytyy liittyä myös aito panostaminen palautuspolitiikkaan EU-tasolta. Se on se asia, joka on se akuutein kysymys useimmissa niissä maissa, jotka ovat kantaneet vastuuta, Suomi mukaan luettuna.”

MINKÄLAISESTA panostamisesta voisi tarkalleen ottaen olla kyse, sitä Mykkänen ei täsmennä. Suomi toivoo joka tapauksessa yhteistyötä muun muassa koskien palautuksia Irakiin.

Suurin osa kielteisen päätöksen Suomesta saaneista ja palautusta odottavista on juuri irakilaisia. Kahdenväliset neuvottelut palautussopimuksesta maan kanssa ovat edenneet huonosti.

Mykkänen painottaa, että EU on miljardiluokan rahoittaja Irakin jälleenrakentamisessa, minkä tulisi näkyä myös keskusteltaessa palautuksista EU-tasolla.

”Toiveena on, että maahanmuuttokomissaarin huolet ja palautukset osaltaan olisivat myös EU:n ulkopolitiikan ja kehitysyhteistyön huolia. Kun me rakennamme Irakia uudelleen, täytyisi Euroopan vastauksena sen osana olla, että tämäntyyppisten palautusten täytyy onnistua tapauksissa, joissa ei ole kyse kansainvälisestä suojelusta.”

MIKÄLI EU-tasolla löytyy ratkaisu, olisi Mykkänen valmis myös nostamaan Suomen pakolaiskiintiötä nopeallakin aikavälillä. Kokoomus ajoi jo viime vuonna kiintiön nostamista nykyisestä 750:stä aiempien vuosien tasolle 1 050:een, mutta asia ei edennyt hallituksessa.

Kiintiön nostaminen on Mykkäsen mukaan edelleen haluna ensi vuoden kiintiöstä päätettäessä.

”Varsinkin jos löydetään järkevä eurooppalainen ratkaisu ja palautukset saadaan toimimaan, niin kyllä minun mielestäni olisi järkevää nostaa sitä pakolaiskiintiötä. Se on edelleen ajankohtainen asia”, Mykkänen sanoo.

SELVÄSTI pidemmällä aikavälillä hän toivoo EU-maihin pakolaispainotteista järjestelmää, jossa vuotuinen kiintiö voisi kasvaa merkittävästikin, jopa kymmenkertaistua. Samalla se voisi korvata pääosin turvapaikanhaun eurooppalaisilla sisärajoilla, ei kuitenkaan välttämättä täysin. Kiintiöpakolaisuuden painottaminen vähentäisi Mykkäsen mielestä esimerkiksi salakuljetukseen liittyviä ongelmia.

”Varmasti tämä ei ole mustavalkoinen kysymys, mutta luotaisiin tilanne, jossa painopiste siirtyisi siihen, mitä on alun perin minun mielestäni hyvällä tavalla ajateltu, kun on luotu kiintiöpakolaisjärjestelmä: haetaan haavoittuvaisimmassa asemassa olevia suoraan paikan päältä”, Mykkänen sanoo.