Uusi Suomi: Jyrki Katainen hehkuttaa suomalaista kotouttamishanketta – “Mullistaa onnistuessaan julkisen sektorin”

Uusi Suomi: Jyrki Katainen hehkuttaa suomalaista kotouttamishanketta – “Mullistaa onnistuessaan julkisen sektorin” 19.3.2018

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) piipahti Vantaalla markkinoimassa eurooppalaisille toimittajille suomalaista kotouttamisinnovaatiota. Mallia kokeillaan Suomessa seuraavaksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sanoo työministeri Jari Lindström (sin.).

Kataisen tarkoittamassa uudessa sosiaalisessa innovaatiossa on kyse sijoitusrahan tuomisesta kotouttamistoimintaan. Suomessa mallilla on tarkoitus työllistää 2 500–3 700 maahanmuuttajaa ja tuottaa valtiolle 28 miljoonan euron säästöt vuoden 2019 loppuun mennessä.

–Tämä on sosiaalinen innovaatio jo itsessään. Jos tämä onnistuu, se mullistaa tavan, jolla yhteiskunnat ja julkinen sektori voivat uudistua tehokkaammiksi. Ja tällä kertaa se ei tapahdu ihmisten kustannuksella, vaan antamalla yhteistyön mahdollisuuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille, Katainen hehkuttaa toimittajille Vantaalla Fazerin tiloissa.

Vierailu oli osa kaksipäiväistä lehdistömatkaa, jonka aikana esitellään EU:n rahoittamia työllistämishankkeita Suomessa ja Itävallassa.

Suomessa käynnissä olevassa kotouttamishankkeessa on kerätty runsaat 14 miljoonaa euroa SIB-rahastoon. SIB tulee sanoista social impact bond, joka tarkoittaa tulosperusteista rahoitussopimusta. Epiquksen hallinnoima rahasto investoi työllistymiseen tähtääviin kotouttamisprojekteihin ja tienaa jokaisesta työllistyneestä maahanmuuttajasta.

Koko rahoitustoiminnan juju piilee siinä, että rahoittajat kantavat riskiä toiminnan tehokkuudesta: jos tuloksia ei synny riittävästi, toiminta jää tappiolliseksi. Onnistuessaan hanke tuottaa kuitenkin voittoa paitsi rahoittajilleen myös valtiolle uusien tuloveronmaksajien ja vähentyneiden etuusmaksujen muodossa.

–Minun tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä mallia käytetään kotouttamiseen. Periaatteessa tätä voi käyttää mihin vain työllisyyspolitiikkaan. Mallia on testattu muualla ja nyt sitä käytetään innovatiivisella tavalla. Jos tämä toimii, se voi olla todella merkittävä apu ihmisten työllistämiselle, Katainen sanoo.

Mallilla haetaankin uutta potkua maahanmuuttajien työllistämiseen. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5-kertainen natiiviväestöön verrattuna.

Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimman maahanmuuttajaryhmän, virolaisten työllisyysaste on suomalaisten tasolla. Sen sijaan viime vuosien suurimpien pakolaisryhmien, Irakissa ja Afganistanissa syntyneiden työllisyys on ollut vielä 15 vuotta Suomeen tulon jälkeen noin puolet heikompaa kuin natiiviväestön.

SIB-rahaston erityisenä painopisteenä onkin pakolaistaustaisten työllistäminen ja tavoite on työllistää 55 prosenttia toimenpiteisiin osallistuneista.

Tavoite vaikuttaa ensisilmäyksellä vaatimattomalta, mutta se on huikea, kun lukua vertaa kotouttamiskurssien työllistämiseen nykyisin. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Uudelle Suomelle, että kotouttamiskurssin jälkeen työllistyy vain muutama prosentti osallistujista. Valtaisaa eroa selittää se, että kursseja on toistaiseksi pidetty ensiaskeleina suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja vaikka siihen sisältyy työelämä- ja yhteiskuntataitojen opintojaksoja, ne keskittyvät enemmän ohjaamaan maahanmuuttajia eteenpäin koulutukseen tai työnhakuun. Nyt osallistujia siis ohjataan heti työn pariin.

Toiminnallaan Epiqus tähtää laskennallisesti kahdeksan prosentin vuosituottoon. Epiquksen toimitusjohtaja Samir Omar kertoo Uudelle Suomelle, että yksi työllistynyt tuottaa rahastolle useamman tuhat euroa. Tuloksia seurataan kolmen vuoden jaksolla.

–Kyllä se kokoluokka on useampi tuhat euroa per työllistynyt. Se on reilusti vähemmän kuin kymmenen tuhatta euroa mutta enemmän kuin pari tuhatta. Kun kyse on vaikeasti työllistettävien ryhmästä korvaussumman pitää olla 4500–5000 euroa, sanoo Omar.

Työllistämistavoitteestaan rahasto on Omarin mukaan toistaiseksi hieman jäljessä, kun prosenttiluku on noin 50. Suurempi huoli on asiakkaiden löytyminen. Kesäkuussa 2016 käynnistetyn rahaston rahoittaman ohjelman oli helmikuun alkuun mennessä aloittanut 614 ihmistä. Se on yli puolet vähemmän tavoiteltuun nähden.

Omar arvioi, että heikon sisäänottoluvun taustalla on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön alkuvaikeudet.

–Tässä pitää ehdottomasti painaa kaasua. Tällä hetkellä keskustellaan ministeriön ja työvoimatoimistojen kanssa, että saataisiin volyymia lisättyä. Se pitäisi yli tuplata, Epiquksen toimitusjohtaja kertoo.

Koto-SIB:n suurimmat rahoittajat ovat Euroopan investointirahasto 10 miljoonan euron potilla, Sitra 1,5 miljoonalla eurolla, SOK miljoonalla eurolla sekä Espoon kaupunki 500 000 eurolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson arvioi, että tällainen rahoitusmalli sopii erinomaisesti erilaisiin pilottihankkeisiin. Työministeri Jari Lindström (sin.) puolestaan kertoo, että tavoitteena on syksyn aikana käynnistää saman mallin pohjalle uusi hanke pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

–Tällä hetkellä se on neuvotteluvaiheessa mutta suunnitelmana on se, että hanke alkaa vielä tämän vuoden puolella, Lindström kertoo.

Euroopan komissio on varannut kaikkiaan 10 miljardia euroa sosiaalisten hankkeiden investointiin. Katainen pitää kotouttamishanketta malliesimerkkinä sellaisista paikallista arvoa luovasta hankkeesta, joka tarvitsee EU:n tukea. Ja vaikka Suomen hanke vastaa vain promillea koko EU-potista, näkee Katainen, että SIB-mallilla voi tulevaisuudessa olla selvästi suurempi rooli sosiaalisissa investoinneissa.

–Se voi nousta merkittävästikin. Mitään yläkattoa ei ole. Mutta pitää olla sillä tavalla nöyrä, että nyt ollaan vasta aloitettu ja mallia varmaankin pitää justeerata myöhemmin, Katainen toteaa.