Yle: Migrin miniluvat nuorille herättävät huolta –"Voin asua kaksi vuotta rauhassa ja sen jälkeen pitää taas jännittää ja pelätä"

Yle: Migrin miniluvat nuorille herättävät huolta –"Voin asua kaksi vuotta rauhassa ja sen jälkeen pitää taas jännittää ja pelätä" 19.3.2018

Maahanmuuttoviraston yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijanuorille myöntämät lyhyet oleskeluluvat ja jatkolupahakemusten hylkääminen kauhistuttavat nuoria ja heitä auttavia viranomaisia ja tukiperheitä.

Afganistanilainen Mosi tuli Suomeen runsaat kaksi ja puoli vuotta sitten. Alaikäinen ja yksin saapunut Mosi sai vuoden oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, mutta ei kansainvälistä suojelua.

Mosilla on noin tuhat kohtalotoveria vuosina 2015-2017 Suomeen tulleissa lapsissa ja nuorissa. He kaikki joutuvat hakemaan jatkolupaa, jos haluavat jäädä maahan.

Mosilla on moneen muuhun nuoreen verrattuna levollisempi mieli. Hän sai kahdeksan kuukauden odottamisen jälkeen kahden vuoden oleskeluluvan, johon hän hakee jatkoa ensi vuoden elokuussa. Hän voi nyt keskittyä paremmin opiskeluun ja iloa tuottavaan valokuvausharrastukseen.

Odottaminen on Mosille, kuten muillekin samassa tilanteessa oleville nuorille hermoja riipivää.

– Mä pelkään niin paljon silloin. Mä en voi opiskella hyvin silloin, ja aina jännittää. Olen iloinen, kun voin asua kaksi vuotta rauhassa. Sen jälkeen mun pitää taas jännittää ja pelkää. En tiedä mun tulevaisuutta.

onet jatkolupaa hakeneet ovat saaneet vain vuoden lisäaikaa Suomessa oleskeluun. Koska päätöksen tekeminen on kestänyt jopa 8-9 kuukautta, on jatkolupaa käytännössä jäljellä enää vain muutama kuukausi. Kolmannen luvan hakeminen on aloitettava lähes saman tien.

– Minun kaverilla oli yhden vuoden oleskelulupa ja hän sai kolme päivää sitten yhden vuoden jatkoluvan. Hän odotti yhdeksän kuukautta ja ensi kuun alussa pitää hakea uudestaan lupaa, kertoo Mosi.

Mosi sanoo, että 90 prosentilla hänen kavereistaan on vuoden oleskelulupia.

Espoossa, Helsingissä ja Pirkanmaalla nuorten kanssa toimivilta ohjaajilta, sosiaalityöntekijöitä ja tukiperheiltä kerätyt tiedot kertovat, että jatkolupia odottavia ja lyhyitä jatkolupia saaneita nuoria on paljon. Noin 40 prosenttia alaikäisenä yksin tulleista nuorista on Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella.

Yli 200 nuorta odottaa ensimmäistä jatkolupaa

Maahanmuuttoviraston Maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen kertoo, että noin tuhannesta viime vuonna tulleesta jatkolupahakemuksesta ratkaistiin vuoden aikana noin 740.

Kielteisen päätöksen jatkolupaan sai vajaat 30 hakijaa, jotka olivat ehtineet täyttää 18 vuotta. Alaikäisten jatkolupahakemuksia ei Suomisen mukaan ole hylätty. Ratkaisematta on vielä noin 230 hakemusta.

Kielteiset päätökset ovat saaneet nuoret pelkäämään entistäkin enemmän.

Tieto siitä, että valtaosa nuorista on saanut jatkoluvan, ei riitä rauhoittamaan heitä, arvioi Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Aino-Marja Kairamo.

– Vaikka niitä olisi vähän, niin jokainen pelkää, että olenko minä juuri se, joka saa kielteisen päätöksen.

Kairamo on monien muiden turvapaikanhakijanuorien kanssa toimivien tavoin huolissaan tilanteesta.

– Se tuottaa nuorille turhaa inhimillistä kärsimystä. Se vaikeuttaa sitä, miten he pystyvät noudattamaan kotouttamissuunnitelmaa. Koulunkäynnissä voi tulla keskittymisvaikeuksia.

– Nuoret kärsivät muutenkin paljon unettomuudesta. On ymmärrettävä, että jos he elävät siinä pelossa, että saavatko jäädä maahan, niin se ei helpota psyykkistä oireilua.

Kairamo harmittelee, että nuoret eivät epävarmassa tilanteessa pysty käyttämään hyödykseen kaikkia niitä palveluita, joita olisi heidän saatavillaan 21 ikävuoteen asti.

– Sitten lopulta kun nuori voisi rauhoittua, uskoa, että hän saa jäädä, tämä jälkihuollon palvelu onkin jo ohi. Me emme todellakaan ymmärrä tätä. Sen vuoksi me olemme nähneet velvollisuudeksemme kertoa tästä, ja olemme kirjelmöineet Maahanmuuttovirastolle ja sisäministeriölle.

Myös Helsingin Diakonissalaitoksen kummiperheistä koostuva kansalaisryhmä on vedonnut päättäjiin.

Aino-Marja Kairamon mukaan yhteydenotoilla ei näytä olevan mitään vaikutusta.

Sosiaalityöntekijät turhautuneet paperin pyöritykseen

Sosiaalityöntekijöille lyhyet luvat aiheuttavat valtavan määrän paperityötä. He auttavat nuoria jatkohakemusten tekemisessä, lausuntojen hankkimisessa ja hakemusten täydentämisessä.

Paperityöt vievät Kairamon arvion mukaan puolet siitä ajasta, mikä on varattu nuorten kotouttamisen tukemiseen.

– Tästä on tullut iso ja meidän mielestä aivan turha härdelli. Me tiedämme, että tilanne on sama muissa kunnissa, joissa näitä ilman huoltajaa tulleita nuoria on.

Kairamo sanoo, että vaikka jatkohakemukset on heidän mielestään tehty perusteellisesti, Maahanmuuttovirasto on pyytänyt uudelleen samoja selvityksiä kuin mitä hakemukseen on alunperin liitetty.

Hän sanoo kaikkien nuorten kanssa toimivien toivovan, että Maahanmuuttovirasto palaisi käytäntöön, jossa jatkoluvat olivat pidempiä.

– Annettaisiin näiden nuorten elää rauhassa tässä maassa. Kun he ovat sen ensimmäisen luvan saaneet, niin sen jälkeen jatkoluvat olisivat neljän vuoden mittaisia, jolloin nuoret pääsisivät eteenpäin elämässä.

– Se olisi nuorten kannalta inhimillisesti paras ratkaisu, se olisi yhteiskunnan kannalta paras ratkaisu.

Samanlaista viestiä tulee myös Helsingistä ja Pirkanmaalta..

Jatkolupien myöntäminen vuodeksi annettuihin oleskelulupiin siirtyi poliisilta Maahanmuuttoviraston tehtäväksi viime vuoden alussa.

Maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen kertoo, että koska hakijoita oli paljon enemmän kuin aikaisempina vuosina, Migrin piti selvittää oma lain soveltamiskäytäntö.

Poliisin myöntämät luvat olivat usein pidempiä, sillä lain mukaan jatkolupa voidaan myöntää enintään neljäksi vuodeksi. Suominen korostaa, että aiemmin vastaavia tapauksia oli korkeintaan muutamia kymmeniä vuodessa ja nyt niitä on erittäin suuri määrä.

– Laki jättää harkintavaltaa ja sen takia ei voi ollakaan automaattista, että annettaisiin maksimi neljän vuoden lupa.

– Tilanteet ovat saattaneet olla sellaisia, että neljän vuoden lupa olisi liian pitkä siihen nähden, miten kotoutuminen on lähtenyt käyntiin tässä vaiheessa, kun päätös hakemukseen pitää tehdä. On haluttu saattaa hakijan tilanne uudelleen arvioitavaksi nopeammassa tahdissa.

Migri: Täysi-ikäisellä oltava uusi lupaperuste

Nuorten asioita hoitavat epäilevät, että Maahanmuuttovirasto myöntää tarkoituksella lyhyitä lupia siihen asti, että yksin tullut alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi.

Alaikäisyys on peruste myöntää oleskelulupa inhimillisellä yksilöllisellä perusteella. Täysi-ikäisen kohdalla on löydyttävä uusi peruste.

– Mahdollisesti lupa on ulotettu päättymään suurin piirtein siihen 18-vuotispäivään, jos se on noin vuoden lupa tai kahden vuoden lupa, sanoo Suominen.

Hän kuitenkin kiistää, että Maahanmuuttovirasto "potkisi" alaikäisinä tulleita pois maasta viiveellä.

– Päätöstilastot eivät vahvista tätä, koska niin vähän on tehty kielteisiä päätöksiä.

Päätöksenteon hitaus johtuu Suomisen mukaan hakemusten suuren määrän lisäksi myös siitä, että hakemuksiin liitetään harvoin tarvittavia perusteita ja niitä joudutaan pyytämään myöhemmin.

Hän sanoo, että on vaikea kuvitella, että Maahanmuuttoviraston sähköiseen järjestelmään tallennettuja, aikaisemmin lähetettyjä todistuksia ja lausuntoja pyydettäisiin uudelleen.

Käsittelyaika on Suomisen mukaan saatu nipistettyä neljään kuukauteen.

Maahanmuuttoviraston lupapäätöksiin tutustuneet sosiaalityöntekijät pitävät niitä ristiriitaisina ja kaavamaisina. Vaikka hakijoiden tilanteet poikkeavat toisistaan, päätökset ovat lähes sanasta sanaan samanlaisia ja niissä vedotaan siihen, että nuori on ollut Suomessa vähän aikaa eikä kiinteitä siteitä Suomeen ole syntynyt.

– Päätösten sisältö saattaa vaikuttaa kaavamaiselta, mutta käsittely ja päätösharkinta on aina tapauskohtaista, selittää Suominen.

– Mutta totta kai me päätöksissä käytämme näitä vakiintuneita ilmaisumuotoja, miten joku tietty asia ilmaistaan.

Nuorten kohtaloa punnitaan paperilla moneen kertaan. Monet vuoden oleskeluluvan saaneista valittivat Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Myös lyhyistä jatkoluvista valitetaan.

Tiina Suominen kertoo, että hallinto-oikeus on ottanut ensimmäistä kertaa kantaa valitukseen, jossa valitusperusteena oli jatkoluvan myöntäminen vuodeksi. Oikeus hylkäsi valituksen.

Samaan aikaan hakemuskierteeseen juuttuneet nuoret harkitsevat ja myös tekevät epätoivoisia ratkaisuja.

– Mun jotkut kaverit on yrittäneet tehdä itsemurhaa, koska omassa maassa emme voi elää. Missä me voimme elää, jos Suomessakin emme voi elää, kysyy Mosi.