Yle: EU-maiden taakanjako turvapaikanhakijoista jakaa mielipiteitä suomalaisissa poliitikoissa: "Ei tämä ole millään tavalla realistinen"

Yle: EU-maiden taakanjako turvapaikanhakijoista jakaa mielipiteitä suomalaisissa poliitikoissa: "Ei tämä ole millään tavalla realistinen" 16.3.2018
Yle Areena (16 min)

Jussi Halla-aho (ps.) otti kielteisemmän kannan uudenlaisiin turvapaikkakäytäntöihin. Kai Mykkänen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.) näkivät järjestelmässä myönteistä, mutta myös kehitettävää.

EU-maat saattavat pian äänestää asetuksesta, joka sitoo maat jakamaan turvapaikanhakijoita keskenään, tai antamaan taloudellista tukea paineen alla oleville jäsenmaille. Uudistusta on yritetty takoa kasaan jo vuodesta 2015, jolloin Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä asian ydin Suomen ja Euroopan kannalta on niin sanottu Dublin-asetus, joka kaitsee turvapaikanhakijoiden liikkumisen rekisteröimättä ympäri Eurooppaa.

Oleellista on sopia pelisäännöt, miten kriisikynnyksen ylittäviä maita, kuten Kreikkaa, tuettaisiin.

– Sinänsä olisi suomalaisten etu, jos tulevissa kriiseissä mentäisi sovituin säännöin eikä hallitsemattomasti. Miten se voidaan tehdä, sitä tässä vielä hiotaan, Mykkänen kertoi Ylen aamu-tv:ssä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei kannata ajatusta, että vaihtoehtona olisi maksaa maille taloudellista tukea.

– Ei tämä ole millään tavalla realistinen. Turvapaikanhakijat eivät pyri EU:n köyhimpiin jäsenmaihin. Rahallinen sanktio näille maille olisi poliittisesti ja taloudellisesti aika kestämätön ratkaisu. Suomen kannalta olisi järkevämpää ja edullisempaa jäsenmaana maksaa sakot kuin ottaa vastaan ihmisiä, kun tiedetään, mikä heidän integroitumisennusteensa suomalaisille työmarkkinoille on, Halla-aho sanoi.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistön mielestä tärkeintä on taata pysyvä solidaarisuusjärjestelmä, jotta EU voi hoitaa isomman kriisitilanteen inhimillisesti. Esitys on etenemässä Niinistön mielestä tähän suuntaan, mutta turvapaikanhakijoiden oikeudet huolettavat.

– Esityksessä on kuitenkin rangaistuksellisia elementtejä, ja jossain määrin kaikissa tilanteissa turvapaikanhakijan oikeudet eivät parane, vaan tässä pyritään siirtämään vastuuta EU:n ulkopuolisille maille. Se ei ole hyvä asia, Niinistö sanoi.

Suomi kantoi suuren vastuun

Jos taakanjakomalli olisi ollut järjestetty vuonna 2015, olisi Suomeen tullut puolet vähemmän turvapaikanhakijoita, Mykkänen arveli.

– Kannettiin silloin [2015] itse asiassa Euroopan kolmanneksi suurinta taakkaa, kun tuli 35 000 ihmistä yhtenä vuonna. Meidän etu olisi, että löydettäisiin tapa, jolla myös laajemmin muut maat ottaisivat osaa, hän kertoi.

Halla-ahon mukaan ongelmaa ei voida manageroida siirtelemällä hakijoita Euroopan sisällä, vaan ongelman juuret ovat laajemmassa maahanmuutossa.

– Muuttopaine Afrikasta ja Lähi-idästä ei tule katoamaan mihinkään. Se tulee olemaan vuosisadan ongelma Euroopalle, Halla-aho sanoi.

Mykkänen tunnustaa jyrkän elintasokuilun Euroopan etelärajalla, ja että sitä on mahdoton yhdistää asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja vapaaseen maahanmuuttoon. Uhan alla oleville turvan tarjoamista ei voi kuitenkaan lopettaa, eikä rajojen sulkeminen voi olla hänen mukaansa ratkaisu.

Niinistön mukaan ehdotettu esitys ei mene vielä niin pitkälle, että tilanne pysyisi hallinnassa uuden massiivisen kokoluokan maahanmuuttokriisin kohdatessa. Hänen mielestä taakanjaon pitäisi alkaa automaattisesti, kun hakijoiden määrä ylittää tietyn maan kantokyvyn.

– Taakanjaossa pitäisi ottaa huomioon ihmisen ohjaaminen esimerkiksi maahan, jossa hänellä on sukulaisia. Huomioitaisiin myös henkilökohtaiset siteet, että käsittely on mahdollisimman järkevä.