Helsingin Sanomat: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen 22.3.2018
Iltalehti: Tutkimus: Kielteisten turvapaikkapäätösten määrän hurja nousu johtuu Migrin kiristyneistä tulkinnoista - ”Huolestuttavaa suomalaisen oikeusvaltion kannalta”
Iltalehti: Näkökulma: ”Nuori työikäinen mies” - Syy kielteiseen turvapaikkapäätökseen
Vihreä Lanka: Turvapaikkalinjaus tiukentunut selvästi – tutkijat pitävät poliittista ohjausta huolestuttavana
Yle: Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – "Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota"
Yle: "Meiltä edellytettiin yhtenäistä linjaa Ruotsin kanssa" – Näin Maahanmuuttovirasto perustelee Suomen turvapaikkalinjan tiukennusta
Svenska Yle: Rädsla för våld räcker inte längre som orsak – Migrationsverket skärpte sin tolkning om internationellt skydd
MTV: Tutkimus: Maahanmuuttovirasto kiristi linjaansa pakolaiskriisin takia – irakilaisten vaikeampi saada turvapaikka
Kansan Uutiset: Ulkomaalaislaki ei ole muuttunut, turvapaikkapolitiikka on
Kansan Uutiset: Andersson vaati selvitystä Maahanmuuttoviraston tekemisistä: 2015 kielteisiä päätöksia 14 prosenttia, 2017 hurjat 79-prosenttia
Kansan Uutiset: Kommentti: Ruotsin malli ja yksilöllinen harkinta
Uusi Suomi: Turvapaikkatutkimus ”kylmäävää luettavaa” ja ”vakava viesti” – Li Andersson ja Touko Aalto vaativat välitöntä muutosta linjaan
Ilta-Sanomat: Tutkimus: Maahanmuuttoviraston linja kiristyi selvästi pakolaiskriisin vuoksi – taustalla poliittista ohjausta?
Ilta-Sanomat: Migrin Vuorio tyrmää kritiikin turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkenemisestä: ”Emme tee päätöksiä fiilispohjalta
Hbl: Forskare: Rättsskyddet för asylsökande har försvagats betydligt – Migrationsverket tror mer sällan på berättelserna
Hbl: Migrationsverket om de negativa asylbesluten: Linjen skulle följa Sveriges
Hbl: Forskare: Rättsskyddet för asylsökande har försvagats betydligt
Åbo Akademi: Tutkimus: Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevat ratkaisukäytännöt ja tulkinnat ovat kiristyneet
Elsa Saarikkomäki, Nea Oljakka, Johanna Vanto, Elina Pirjatanniemi, Juha Lavapuro, Anne Alvesalo-Kuusi: Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34‐vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä (pdf)
Sisäministeriön tiedote: Turvapaikkakäytäntöjä on yhtenäistetty muiden EU-maiden kanssa
IRAKILAISTEN turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt, esittää tuore tutkimus.
Heidän mahdollisuutensa saada turvapaikka Suomesta heikentyi selvästi Maahanmuuttoviraston lokakuussa 2015 tekemän Irakia koskevan maalinjauksen jälkeen.
Tiukentuneen linjauksen seurauksista on nyt saatu tuoretta tutkimustietoa. Torstaina julkaistussa tutkimuksessa verrattiin vuoden 2015 tilannetta vuoteen 2017, jolloin seuraukset olivat jo näkyvissä. Irakilaisia 18–34-vuotiaita turvapaikanhakijoita tarkastelevan pilottitutkimuksen tekivät Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu.
TUTKIMUKSEN keskeinen tulos oli se, että irakilaisten turvapaikanhakijoiden oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi tutkimuksen tarkasteluajanjaksojen välillä. Merkillepantavaa on, että heikentymistä ei voida selittää ulkomaalaislainsäädännön muutoksilla, vaan tutkimuksen mukaan keskeinen selittävä tekijä on Maahanmuuttoviraston tulkintalinjan tiukentuminen.
”Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä. Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi, mitä ei voida selittää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksissä tapahtuneilla ulkomaalaislain muutoksilla. Hakijaprofiilissa ei ollut tapahtunut merkityksellisiä muutoksia ajanjaksojen välillä”, kertoo Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi, joka on tutkimuksen toinen johtaja.
Yksilön näkökulmasta tulkintalinjan muutos näkyi konkreettisimmillaan tavassa, jolla Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan vetoamaa fyysisen tai henkisen väkivallan pelkoa. Muutos oli iso, pelko ei usein enää käynyt perusteeksi.
”Vielä vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto piti hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa selvästi suurimmassa osassa tapauksissa perusteltuna, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti”, tutkimus toteaa.
Aiemmin virasto siis katsoi hakijan pelon perustelluksi, jos hakemuksessa ei ollut sen kokonaisvaltaista uskottavuutta heikentäviä piirteitä. Kun linja tiukkeni, pelko katsottiin perusteettomaksi, jos hakija ei osannut kertoa tarkasti, yhtenäisesti ja ristiriidattomasti kuka häntä uhkaa, mistä syystä ja minkä takia henkilökohtaisesti juuri häntä.
TULKINTALINJAN muutos ja sen mukanaan tuoma turvapaikanhakijoiden oikeudellisen aseman heikentyminen ei siten selity lainmuutoksilla, joten tutkimus haki taustasyyt muualta.
”Todennäköisiä selittäviä tekijöitä voidaan hakea ainakin poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymisen suunnilta”, se toteaa.
Tutkimus päätyy siten olemaan huolissaan kahdesta seikasta: perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja suomalaisesta oikeusvaltiosta.
”Turvapaikanhakijan oikeuksia koskevassa päätöksenteossa on kysymys yksilön kannalta erityisen merkittävistä perus- ja ihmisoikeuksista, viime kädessä oikeudesta elämään ja ihmisarvoiseen kohteluun. Näin perustavanlaatuisten oikeuksien toteutuminen ei saisi oikeusvaltiossa riippua puhtaasti viranomaisten yleisistä tulkintalinjauksista ja niiden taustalla mahdollisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta”, tutkimus tiivistää.
Pelkkinä numeroina tutkimus näyttää tältä, luvut ovat suunnilleen kääntyneet päälaelleen:
Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.
TUTKIMUS tehtiin nopealla aikataululla, ja tekijät näkevätkin tarvetta laajemmalle tutkimukselle. Yksi kiinnostava ja jatkotutkimusta vaativa löydös oli esimerkiksi muutos retoriikassa.
”Esimerkiksi ilmaisua nuori työikäinen mies käytettiin vain yhdessä päätöksessä ajanjaksolla 2015, kun taas vuonna 2017 sitä käytettiin noin joka kolmannessa päätöksessä, joista kaikki olivat kielteisiä. Käsitteen merkitys jälkimmäisen ajanjakson päätöksissä ansaitsee tarkempaa analyysiä.”
Tutkimusryhmän toinen vetäjä on oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi.