HS: Maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin naapurimaissa – työministeri Jari Lindström haluaa uusia toimia, muttei tarkenna mitä

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin naapurimaissa – työministeri Jari Lindström haluaa uusia toimia, muttei tarkenna mitä 23.3.2018
Iltalehti: Työministeri Jari Lindström: ”Viesti on harvinaisen selvä - kotouttaminen on hoidettava hyvin. Piste.”

ULKOMAILLA syntyneiden työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti EU:n ulkopuolella syntyneet työllistyvät Suomessa huomattavasti naapurimaita heikommin. Suomi erottuu myös ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden suurella erolla.

Luvut huolettavat työ- ja elinkeinoministeriössä. Kotoutumisesta vastaava työministeri Jari Lindström (sin) katsoo, että ulkomaalaistaustaisten työllistämiseksi tarvitaan uusia toimia.

”Tulemme käymään kevään budjettiriihessä läpi, mitä tämä hallitus voisi ehkä vielä käynnistää tämän kauden aikana plus ehkä sitten annamme viestikapulaa seuraavalle hallitukselle”, Lindström sanoi perjantaina kotouttamista käsittelevässä toimittajatapaamisessa.

Tarkkoja toimia ministeri ei halua toistaiseksi linjata. Lindström kertoi aikovansa käydä työllistymisen esteistä keskustelua myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

EU:N ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on Suomessa hivenen yli 50 prosenttia, kun se Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on yli 60 prosenttia. Islannissa lukema on yli 80 prosenttia, käy ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston laatimasta State of the Nordic -raportista (luvut vuodelta 2016).

EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyys on Suomessa myös heikompaa kuin kaikissa EU-maissa keskimäärin.

Sama ero näkyy ulkomaalaistaustaisten työttömyydessä, joka on Suomessa naapurimaita korkeampaa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole selvää tutkimustietoa siitä, miksi Suomen tilanne on muita Pohjoismaita heikompi. Merkittävä tekijä lienee työmarkkinatilanne yleisesti: Työllisyysaste on naapurimaissa kautta linjan parempi. Suomen tavoin esimerkiksi Ruotsissa ero EU:n ulkopuolella syntyneiden ja Ruotsissa syntyneiden työllisyysasteissa on suuri.

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen perustelee eroa myös sillä, että Suomi on maahanmuuttomaana nuori, eikä ulkomaalaistaustaisten palkkaamiseen ole ehkä vielä totuttu samaan tapaan kuin naapurimaissa, joissa perinteet ovat pidemmät.

”Esimerkiksi Ruotsi on pidempi maahanmuuton kohdemaa, ja voi hyvin olla että asenteetkin näkyvät. Siellä ulkomaalaisten palkkaus ei ole enää niin uutta. Lisäksi verkostoilla on merkitystä: mitä enemmän maassa on maahanmuuttajia sitä enemmän on verkostoja ja tottumista.”

HÄMÄLÄINEN korostaa, että ulkomaalaistaustaisten kesken erot ovat suuria. OECD-maista tullaan usein työn tai opiskelujen perässä, ja tällöin myös työllisyys on luonnollisesti hyvää.

Yleisesti ottaen kielitaito on monelle ulkomaalaistaustaiselle työllistymisen este. Samoin se, että ulkomaalaistaustaisissa on keskimääräistä enemmän vain perusasteen koulutuksen saaneita. Tutkimustietoa on myös siitä, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään tilanteissa kuten työhaastatteluun kutsumisessa.

”Esimerkiksi tietty nimi voi olla edelleen este työllistymiselle”, työministeri Lindström sanoo.

”Samoin on tosin suomalaisilla työttömillä, että jos ikä on tietty, niin heti tulee haasteita. Tämä ei ole pelkästään kotoutumisen haaste vaan ylipäätään tämmöinen ihmeellinen asenneongelma työvoimaa etsittäessä, että on jokin täysin toissijainen seikka, kuten kansallisuus tai ikä, josta tehdään syy, vaikkei sitä ääneen sanotakaan.”

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖSSÄ on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että ero ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välillä on Suomessa naapurimaihin verrattuna suuri. Tämä on huomionarvoista muun muassa, koska Suomessa syntyneiden miesten ja naisten työllisyydessä ero on varsin pieni, Hämäläinen sanoo.

Esimerkiksi EU-maiden ulkopuolelta tulleiden joukossa naisten työllisyysaste on Suomessa 17 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten. Norjassa ja Ruotsissa ero on kahdeksan prosenttiyksikön luokkaa, käy ilmi Eurostatin tilastoista.

Hämäläinen nostaa naapurimaihin vertailtaessa mahdollisena syynä esiin esimerkiksi perhevapaajärjestelmien erot. Suomen järjestelmä on omiaan pitämään naisia pitkään kotona.

”Meillä on erilainen hoitovapaajärjestelmä kuin esimerkiksi Ruotsissa, meillä hoidetaan lapsia kotona selvästi pidempään.”

Yleisesti ottaen maahanmuuttajanaisten työllistymiseen vaikuttaa muun muassa se, että he saavat usein lapsia verraten varhain, mikä heijastuu vähäisempänä koulutuksena ja työkokemuksena.

Työministeri Lindström: Perussuomalaisten aikana oli haasteita selittää kotoutumisen merkitystä

TYÖMINISTERI Jari Lindström (sin) sanoo, että perussuomalaisten aikana hänellä oli vaikeuksia selittää kotouttamistyön merkitystä puoluetovereilleen.

”Minulla oli hiukan haasteita selittää kotoutumisen merkitystä, jouduin joka ikinen kerta melkoiseen ristikuulusteluun, kun tämä teema nousi esiin, vaikka se on minun vastuullani”, Lindström sanoo.

Perussuomalaiset hajosi viime kesänä ja Lindströmin nykyinen puolue siniset perustettiin. Perussuomalaiset istuu nykyisin oppositiossa.

KOTOUTTAMISTEEMASTA tuli Lindströmin mukaan arka vuoden 2015 suuren maahanmuuton myötä.

”Sai jatkuvasti selitellä, tämän kotouttamisen merkitystä, ja että tässä kannattaa tehdä asioita fiksusti. En pysty vastaamaan nykyisten perussuomalaisten puolesta, mutta olen kysynyt eduskunnassakin, että sanokaa ääneen, jos olette sitä mieltä, että tänne ei saa kukaan tulla”, hän sanoo.

”Siniset ovat sitä mieltä, että saa tulla ja me tarvitsemme työtä tekeviä ihmisiä. Minulle on ainakin auennut aivan selvästi, että vaikka meillä on työttömyyttä kantasuomalaisten joukossa, emme tule selviämään tulevaisuudessa ilman työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen on oltava fiksua.”

Lindströmin mukaan hallituksen maahanmuuttolinja ei sinällään ole muuttunut puolueen hajottua. Hän katsoo, että Suomi tarvitsee erityisesti työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Vastaava linjaus on ollut myös perussuomalaisten ohjelmassa.