Helsingin Sanomat kirjoittaa, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle tuli vuonna 2007 yhteydenottoja neljännes enemmän kuin vuonna 2006. Suurpään mukaan rasismi on kasvussa etenkin internetissä. Vähemmistövaltuutettu on tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.5.2008 12:19
...
Yhteensä vähemmistövaltuutettuun otettiin yhteyttä yli 1 600 kertaa, joista muodostui 737 asiakastapausta.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mukaan tapausten määrän kasvu kuvaa sitä, ettei yhdenvertaisuus vielä toteudu Suomessa, mutta taustalla on myös syrjinnän vastaisten lakien parempi tuntemus.
Rasismi on vähemmistövaltuutetun mukaan kasvussa erityisesti internetissä. Vähemmistövaltuutettu onkin tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta. Tutkintapyynnöt ovat tämän vuoden puolella johtaneet myös tuomioihin.
Vähemmistövaltuutettu muistuttaa, että jo kouluissa on tärkeää puuttua rasistiseen kielenkäyttöön.
Yhteydenottojen mukaan uussuomalaiset kokevat työllistymisen Suomessa vaikeaksi. Vähemmistövaltuutetun mukaan erityisesti ylikorostuneet kielitaitovaatimukset vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Siksi olisi tärkeää esimerkiksi kehittää käytäntöjä, joissa kielen oppiminen tapahtuisi työn ohessa.
Palvelujen saamisessa ja asumisessa ongelmia on ollut niin uussuomalaisilla kuin Suomen perinteisellä vähemmistöllä romaneilla.
perjantai 23. toukokuuta 2008
TS: ”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”
Turun Sanomat:
”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”
Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia
EU-parlamentti yrittää tiukentaa luvattomien tulijoiden palautusta
23.5.2008
Södertäljeläislähiön Hovsjön ala- ja yläkoulun rehtori, vaasalaistaustainen Tom Hagman, 59, sanoo, että pakolaiskysymyksissäkin ”kyse on ennen muuta ihmisyydestä - siitä mitä haluat asettaa etusijalle elämässäsi”.
- Tapaan sanoa, että Ruotsiin kyllä tässä suhteessa ihmisiä mahtuu.
Hagmanilla on yli 30 vuoden kokemus siirtolaisopetuksesta ja koulun johtamisesta Tukholman Rinkebyssä, Botkyrkassa ja Södertäljessä.
Ruotsissa muun muassa Irakin sodan vanaveden pakolaisvirta työllistää joitakin kuntia yli äyräiden. Södertälje on yksi sellainen kunta. Sen poliittinen johtaja Anders Lago kävi huhtikuussa Yhdysvaltain kongressissa Washingtonissa kertomassa, miten Södertälje voi ottaa vastaan Irakin-pakolaisia enemmän vuodessa kuin Yhdysvallat ja Kanada yhdessä.
Södertäljessä asuu 83 000 asukasta. Scanian ja Astra Zenecan myötä södertäljeläisyritykset vastaavat yli 20 prosentista Ruotsin viennistä. Göteborgin kauppakorkeakoulun tutkimus vuonna 2006 osoitti, kuinka Södertäljellä on parhaat kasvun edellytykset koko Ruotsissa. Yksi näistä edellytyksistä on yhdyskunnan monikulttuurisuus.
Turvapaikanhakijoita 1960-luvulta alkaen
1960- ja 1970-lukujen taitteessa Ruotsin silloisen demarihallituksen pääministeri Olof Palme myönsi kerta heitolla poliittisen turvapaikan Lähi-idästä saapuneille 70 000 assyyri- ja syriaaniortodoksille, jotka olivat paenneet kotimaansa paikallista muslimien ylivaltaa. Suuri osa heistä sijoittui Tukholman lounaispuolella sijaitsevaan Södertäljeen, joka tarjosi asuntoja ja työtä.
Tietoisuus Södertäljestä on irakilaisten ortodoksien keskuudessa säilynyt vuosikymmenet, mikä selittää Irakin-pakolaisten tuoreimman massamuuton tuohon Scania-kuorma-autojen ja lääkejätti Astra Zenecan kotikaupunkiin.
Tänään Södertälje kykenee tarjoamaan työtä, mutta ei enää asuntoja. Kolmen huoneen ja keittiön asunnossa elää kolme, neljäkin perhettä.
Ruotsissa on kuntia, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan pakolaisia. Siirtolaisvaltaiset kunnat vaativat, että hallitus kumoaisi penseiden kuntien autonomian, niin että myös ne kantaisivat oman osansa pakolaisten vastaanottovastuusta.
Kysymys on myös poliittinen. Muukalaisvastaiset liikkeet Ruotsissa eivät näe maahanmuuttoa Ruotsin tulevana resurssina, vaan tuijottavat piilorasismissaan niihin kustannuksiin, joihin pakolaisten ensi sijoitus johtaa.
Päinvastaisessa tilanteessa kohta
Hagman näkee pakolaiskysymyksen luonnollisesti myös omasta näkökulmastaan.
- Ellei meihin kohdistuisi pakolaisvirtaa, minunkin kouluni olisi kohta tyhjä ja 75 opettajaa työttömänä. Pakolaisia on palveltava, koska tulee aika, jolloin Euroopan maiden on työvoima- ja palvelupulassaan ryhdyttävä markkinoimaan itseään työmaana, jos kerran haluamme pitäytyä hyvinvointivaltiossa ja esimerkiksi turvata sen koulu-, opiskelu-, työelämä- ja vanhustenhuoltopalvelut. Muutoin romahtaa jopa koko eläkejärjestelmämme.
Hagman muistuttaa, kuinka myös pakolainen haluaa olla normaali ihminen ja miten sitä aivan erityisesti haluaa pakolaislapsi.
Hän kertoo, kuinka hän sijoittaa ekaluokkalaisten ikäryhmään kuuluvat pakolaislapset valmistavan luokan sijasta suoraan tavalliselle ekaluokalle. Samaa menettelyä hän haluaa toteuttaa jatkossa myös toisen ja kolmannen luokan oppilaiden iässä oleville pakolaislapsille.
- Opettaja saa heti kiitollisen palautteen, Hagman tiivistää.
-----------------
Ruotsin hallituksen epäkiitollisin ministerintuoli kuuluu 35-vuotiaalle Tobias Billströmille (kok).
Eri ministeriöiden virkamieslähteiden näkemyksen mukaan 60 prosenttia ruotsalaisista vastustaa maahanmuuttoministeri Billströmin jokaista ehdotusta, olivatpa ne minkä suuntaisia tahansa.
Billström ei kuitenkaan hätkähdä.
Ruotsalaiset eivät ole hänen mukaansa hänen suurin vastustajansa maahanmuuttokysymyksissä, vaan Euroopan unioni, jolta yhä puuttuu oma, kokonaisvaltainen, yhtenäinen linja turvapaikkakysymyksissä.
- Ruotsi on joutunut viimeksi kuluneina vuosina kokemaan, kuinka painava pienelle EU:n jäsenmaalle ovat juuri sellaiset kysymykset, joihin EU:lla ei vielä ole yhteistä säännöstöä. Pakolaispolitiikka on unionissa sellainen alue, Fredrik Reinfeldtin (kok) neljän puolueen porvarihallituksen maahanmuuttoministeri sanoo.
Kaikki EU-maat kärsivät nykyisestä
Billströmin mukaan nykymenettelystä kärsivät kaikki jäsenmaat, koska ne esimerkiksi joutuvat yhteisen säännöstön puuttuessa pohtimaan muun muassa pakolaiskiintiöitään, ja kaikkein eniten kärsivät pakolaiset itse, kun heidän oikeusturvansa horjuu pahan kerran.
- Jos vastuuta unionissa näissä kysymyksissä jaettaisiin yhteisvastuullisesti tasapuolisemmin, silloin myös useammat pakolaiset saisivat turvapaikan. Tänään käydään eteenpäin vain eri jäsenvaltioiden noudattamien minimisääntödirektiivien takia, valitettavasti.
Billströmin katsannossa vastuunjaon pakolaiskysymyksissä tulisi EU:ssa toimia yhteisvastuullisesti eikä niin kuten tänään - ”muutamat harvat maat tekevät valtavan paljon, mutta useimmat muut maat hyvin vähän”.
- Lopputuloksena ovat arpajaiset siitä, mikä maa saa pakolaisia eniten, mikä vähiten, Billström sanoo.
Ruotsi ottaa työn alle EU:ssa
Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden syyspuoliskon.
- Ykköskysymys on puheenjohtajuuskaudellamme tietysti Itämeri, mutta sen rinnalle nostamme myös pakolaiskysymykset, unionin yhteisen pakolaispolitiikan luomisen, Billström tiivistää.
Billström haluaa EU:lle yhteisen juridisen instituution tulkitsemaan pakolaisten turvapaikkasäännöksiä.
- Se voisi tietysti olla EU:n tuomioistuin, joka määrittelisi, kuka unionin ulkopuolelta tuleva pakolainen on oikeutettu turvapaikkaan. Kun tämä on tehty, kansalliset elimet tekisivät punninnan, täyttävätkö pakolaisen uhkakuvat EU:n yhteiset turvapaikkakriteerit, Billström sanoo.
Hän vakuuttaa yhteistyön Suomen ja pakolaisministeri Astrid Thorsin kanssa toimivan pakolaiskysymyksissä ”erinomaisen moitteettomasti, samassa linjassa”.
Billström junailee pakolaiskysymyksiä Ruotsin hallituksessa oikeusministeriön kehyksissä. Mies ei ole kuitenkaan itse juristi, vaan historian maisteri. Loppututkinnon hän suoritti Lundin yliopistossa vuonna 2002 erikoistuen samalla Itä- ja Keski-Euroopan nykyhistoriaan.
Viime vuonna tuli 38 000
Ruotsissa päätökset turvapaikan myöntämisestä pakolaiselle tekee maahanmuuttovirasto. Pakolainen voi valittaa kielteisestä päätöksestä Ruotsissa kulloinkin kyseeseen tulevalle alueelliselle maahanmuutto-tuomioistuimelle.
Turvapaikka Ruotsissa ei ole sidottu juridisesti mihinkään maahan, vaan pakolaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen, millaisia uhkia hän kokee. Lakitekstissä tämä ilmaistaan sanoilla ”perusteltu pelko”.
Vuonna 2007 Ruotsista poliittista turvapaikkaa haki noin 38 000 pakolaista, joista runsaat puolet - noin 20 000 - tuli Irakista. 75 prosenttia Irakin-pakolaisista sai turvapaikan.
Kuluvalta vuodelta maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat Ruotsiin suuntautuvassa pakolaisvirrassa hienoista taantumaa, mihin suuntaan vaikuttaa muun muassa kohentunut turvallisuustilanne Irakissa. Yhä useampien irakilaisten turvapaikkahakemus tulee hylätyksi.
Ruotsi palauttaa ja karkottaa pakolaisia, joilta turvapaikka on evätty, muun muassa Pohjois-Irakin kurdialueille. Menettelyä helpottaa Ruotsin ja Irakin hallitusten 18. helmikuuta allekirjoittama sopimus paluumuutosta.
Menettely on kuitenkin alkuvaiheissaan kohdannut - varsinkin Irakin päässä - paljon käytännön pulmia, joita vasta ollaan purkamassa.
13 000 odottaa karkotusta
Tänään Ruotsissa asuu noin 13 000 pakolaista odottamassa karkotuspäätöksen toimeenpanoa.
Pakolaisia Ruotsi palauttaa Dublinin sopimuksen hengessä takaisin Kreikkaan, joka on monelle pakolaiselle ensimmäinen askel Euroopan puolella.
Ruotsi ei kuitenkaan palauta Kreikkaan esimerkiksi lapsia, kun on käynyt ilmi, että heidät teljetään ulkomaailmasta jopa kahdeksi-kolmeksi viikoksi.
- EU:n komissio vastaa Dublinin sopimuksen mekanismeista ja valvoo, että menettely toimii. Mielestäni komissio työskentelee hyvin. Se on muun muassa vaatinut Kreikkaa nostamaan pakolaisten vastaanoton siedettävälle tasolle, Billström sanoo.
Billström ei ole vähääkään huolissaan muukalaiskaunaisesta puolueesta, Ruotsi-demokraateista. Puolue nousisi tuoreiden kyselyjen mukaan vaaleissa valtiopäiville, jopa suuremmaksi kuin kristillisdemokraatit.
- Ruotsalaiset oivaltavat vähin erin työvoiman maahanmuuton siunauksellisuuden. Keskustelu maahanmuuton rasituksista on lisäksi liiaksi polarisoitunut kuntia koskevaksi. Hallituksemme pitää parempana vaihtoehtona porkkanoiden tarjoamista, niin että kunnat lisäisivät yhteistyötä pakolaisten asian hoitumiseksi, maahanmuuttoministeri sanoo.
-----------------
Kauan odotettu EU-direktiivi kolmansista maista luvattomasti maahan tulleiden käännyttämisestä on käsittelyssä EU-parlamentissa kesäkuussa. Toteutuessaan direktiivi antaisi jäsenvaltioille nykyistä tehokkaammat mahdollisuudet palauttaa kolmansista maista tulleita ihmisiä.
Porkkanana laittomasti maahan tulleille direktiivi tarjoaa lievempää ”rangaistusta”, jos he lähtevät kuukauden kuluessa vapaaehtoisesti. Kiistaa on ollut lähinnä siitä, onko viiden vuoden maahanpaluukielto ehdoton vai ei.
Direktiivi on ensimmäinen aloite, jolla pyritään kehittämään EU-tason yhteinen politiikka laittomaan maahanmuuttoon. Direktiivissä määritellään yhteiset säännökset palauttamiselle, maastapoistamiselle, pakkokeinojen käytölle, väliaikaiselle säilöönotolle ja maahanpaluulle.
Suomalaismeppien kanta kolmansista maista tulleiden luvattomasti oleskelevien palauttamiseen vaihtelee melkoisesti. Periaatteessa yhtä mieltä ollaan siitä, että pelisääntöjä EU-maiden kesken on yhtenäistettävä. Sen sijaan sisällöstä ollaan toista mieltä.
- Toisaalta on hyvä, että ehdotuksesta päästään viimeinkin äänestämään. En kuitenkaan usko, että ehdotus menee sellaisenaan läpi. Euroopan unioni on nostamassa muureja ympärilleen, europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) kommentoi.
Hassin mukaan EU:ssa puhutaan kolmansien maiden ihmisistä ja pakolaisista liian usein kielteisessä sävyssä.
Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok) pitää direktiiviä tervetulleena. Toisin kuin Hassin mielestä, Itälän mukaan EU ei ole korottamassa muureja ympärilleen.
- Yhteinen sävel on tässä tärkeää, koska muutoin muulle maailmalle EU on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki, Itälä muistuttaa.
Hänen mielestään direktiivi on eduksi myös ihmisoikeusmielessä.
Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk) pitää direktiiviehdotusta asiallisena.
- EU:ssa on joustettu tähän saakka aika paljon näissä asioissa. Yhtenäinen linja on hyvä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perustelluista syistä voisi osalle antaa turvapaikkaa.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus: Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon?
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksessa esitellään vähemmistövaltuutetun toimintaa vuonna 2007. Vähemmistövaltuutettu vaatii uusia keinoja rasistiseksi katsotun materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi. Keinoina mainitaan vihjepalvelut, verkkokeskustelun ennakkomoderointi ja keskusteluryhmien pakolliset valvojat, joiden puuttumisesta voitaisiin rangaista.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus:
Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon? (pdf)
Tiedote
23.5.2008
Vähemmistövaltuutetun toimisto jatkoi rasististen ilmaisujen seurantaa muun muassa internetissä vuoden aikana. On tärkeää antaa signaali siitä, ettei rasistisille, kansanryhmiä selvästi halventaville ilmaisuille ole tilaa.
[...]
Poliisille suunnatussa koulutuksessa käsiteltiin myös muun muassa keinoja toimia tapauksissa, joihin liittyy epäily rasistisesta motiivista.
[...]
Nettirasismiin liittyen vähemmistövaltuutettu teki yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Syksyllä 2007 vähemmistövaltuutettu järjesti yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa seminaarin Nuoret ja arkipäivän rasismi - internet ongelmana ja tukimuotona. Seminaarissa muun muassa pohdittiin keskustelupalstoja ylläpitävien tahojen kanssa, miten tukea rasismia kokeneita nuoria ja miten internetissä esiintyvään rasismiin voi puuttua.
[...]
Vähemmistövaltuutetu kertoi vuosikertomuksessaan 2006 syrjintälautakunnan päätöksestä, jossa lautakunta oli valtuutetun hakemuksesta kieltänyt erästä kaupunkia ja sen ylläpitämää peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen perusteella. Hakemuksen ja päätöksen mukaan tapauksessa oli kyse kielletystä segregaatiosta eli erilliskohtelusta, jota tapahtuu esimerkiksi jos sisällöllisesti samanlaista palvelua tarjotaan erikseen eri väestöryhmille.
[...]
Vähemmistövaltuutettu katsoo, että muun muassa jo rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää Suomelta nykyistä tehokkaampaa puuttumista rasistiseen propagandaan. Erityisesti internetissä lisääntyvä rasistinen aineisto on huolestuttava kehityssuunta. Käytössä olevia rajoittamiskeinoja tulisi hyödyntää ja toisaalta uusia keinoja rasistisen materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää. Muunlaisen rikollisen aineiston osalta on jo olemassa esimerkiksi vihjepalveluita ja malleja kansainvälisestä yhteistyöstä.
[...]
Myös nykyisen lainsäädännön tehokkuuden arvioiminen olisi paikallaan. Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007). Julkisen Sanan Neuvosto on suosittanut (16.5.2007, 3741/L/07), että verkkokeskusteluun sovellettaisiin ennakkomoderointia lainvastaisen materiaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
[...]
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.
Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
[...]
Poliisi joutui kuitenkin keskeyttämään esitutkinnan, koska palvelujentarjoaja ei vapaaehtoisesti antanut poliisille tekijän tunnistamista varten tarvittavia tietoja ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä annetun lain (460/2003) määräämä kolmen kuukauden määräaika verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamiselle umpeutui.
Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
[...]
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
[...]
Rikoksen rasistisen motiivin selvittämisessä lähtökohtana tulee Euroopan Neuvoston ECRIn suosituksen mukaan pitää uhrin kokemusta motiivista ja rikosilmoitus tulee kirjata rasistisena epäilynä mikäli uhri tai jokin muu taho pitää tekoa motiiveiltaan rasistisena.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus:
Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon? (pdf)
Tiedote
23.5.2008
Vähemmistövaltuutetun toimisto jatkoi rasististen ilmaisujen seurantaa muun muassa internetissä vuoden aikana. On tärkeää antaa signaali siitä, ettei rasistisille, kansanryhmiä selvästi halventaville ilmaisuille ole tilaa.
[...]
Poliisille suunnatussa koulutuksessa käsiteltiin myös muun muassa keinoja toimia tapauksissa, joihin liittyy epäily rasistisesta motiivista.
[...]
Nettirasismiin liittyen vähemmistövaltuutettu teki yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Syksyllä 2007 vähemmistövaltuutettu järjesti yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa seminaarin Nuoret ja arkipäivän rasismi - internet ongelmana ja tukimuotona. Seminaarissa muun muassa pohdittiin keskustelupalstoja ylläpitävien tahojen kanssa, miten tukea rasismia kokeneita nuoria ja miten internetissä esiintyvään rasismiin voi puuttua.
[...]
Vähemmistövaltuutetu kertoi vuosikertomuksessaan 2006 syrjintälautakunnan päätöksestä, jossa lautakunta oli valtuutetun hakemuksesta kieltänyt erästä kaupunkia ja sen ylläpitämää peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen perusteella. Hakemuksen ja päätöksen mukaan tapauksessa oli kyse kielletystä segregaatiosta eli erilliskohtelusta, jota tapahtuu esimerkiksi jos sisällöllisesti samanlaista palvelua tarjotaan erikseen eri väestöryhmille.
[...]
Vähemmistövaltuutettu katsoo, että muun muassa jo rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää Suomelta nykyistä tehokkaampaa puuttumista rasistiseen propagandaan. Erityisesti internetissä lisääntyvä rasistinen aineisto on huolestuttava kehityssuunta. Käytössä olevia rajoittamiskeinoja tulisi hyödyntää ja toisaalta uusia keinoja rasistisen materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää. Muunlaisen rikollisen aineiston osalta on jo olemassa esimerkiksi vihjepalveluita ja malleja kansainvälisestä yhteistyöstä.
[...]
Myös nykyisen lainsäädännön tehokkuuden arvioiminen olisi paikallaan. Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007). Julkisen Sanan Neuvosto on suosittanut (16.5.2007, 3741/L/07), että verkkokeskusteluun sovellettaisiin ennakkomoderointia lainvastaisen materiaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
[...]
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.
Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
[...]
Poliisi joutui kuitenkin keskeyttämään esitutkinnan, koska palvelujentarjoaja ei vapaaehtoisesti antanut poliisille tekijän tunnistamista varten tarvittavia tietoja ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä annetun lain (460/2003) määräämä kolmen kuukauden määräaika verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamiselle umpeutui.
Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
[...]
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
[...]
Rikoksen rasistisen motiivin selvittämisessä lähtökohtana tulee Euroopan Neuvoston ECRIn suosituksen mukaan pitää uhrin kokemusta motiivista ja rikosilmoitus tulee kirjata rasistisena epäilynä mikäli uhri tai jokin muu taho pitää tekoa motiiveiltaan rasistisena.
torstai 15. toukokuuta 2008
Seura: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä
Seura 21/2008: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä
Joka viides poliisin tietoon tulleista raiskauksista on ulkomaalaisen tekemä.
Viime vuonna poliisin tietoon tuli 739 raiskaustapausta, joista epäiltynä oli 475 miestä. Epäillyistä joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Se on hurja luku, sillä ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on alle neljä prosenttiyksikköä.
Eniten ulkomaalaisten raiskausepäilyjä oli pääkaupunkiseudulla, missä on myös suhteellisesti paljon nuoria ulkomaalaismiehiä. Helsingissä ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli noin 50 prosenttia.
Espoossa luku on vielä synkempi, lähes 70 prosenttiyksikköä.
Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja rikoskomisario Jukka Kaskelle tieto tulee täytenä yllätyksenä.
”En yhtään osaa sanoa, mistä noin suuri luku johtuu. Me emme katso epäiltyjen kansalaisuuksia. Poliisin näkökulmasta rikos ei ole kulttuurikysymys. Vaikka omassa kulttuurissa ajateltaisiin mitä, se ei oikeuta ketään toisen ihmisen vahingoittamiseen”, Kaski sanoo.
Suomessa on yksi laki, jonka edessä kaikki ovat yhdenvertaisia. Mutta silti lainvalvojan lausunto kuulostaa erikoiselta. Eri kulttuureissa vallitsee hyvin erilaiset rangaistukset raiskauksesta. Jossain siitä saa kuolemantuomion. Pakistanissa naisia on ruoskittu julkisesti, jos he ovat myöntäneet joutuneensa raiskatuksi. Muslimivaltioissa avioliiton sisällä tapahtuvaa raiskausta ei ole ylipäätään kriminalisoitu lainkaan. Olisi suoranainen ihme, elleivät kulttuurien väliset erot heijastuisi maahanmuuttajien ajattelutapoihin.
Maahanmuuttajat eivät saa erityiskohtelua myöskään Raiskauskriisikeskus Tukinaisen suunnalta. Tukinainen auttaa naisia, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.
”Raiskaajan kansalaisuus ei ole meidän työmme kannalta tärkeää. Problematiikka on samanlaista, olipa tekijä kotimainen tai ulkomainen”, kriisityöstä vastaava Heli Heinjoki sanoo.
Aiemmin Tukinainen keräsi tietoa raiskaajien kansalaisuudesta, mutta ei enää. Heinjoki ei suostu kertomaan, mistä tilastointitavan muutos johtuu. Kriisityöntekijän mielestä suomalaisten naisten ei tarvitse olla sen tietoisempia vieraista kulttuureista kuin tähänkään asti.
”Täällä eletään suomalaisessa kulttuurissa, Suomen lakien mukaan. Nuorille pitäisi antaa kasvatuksessa riittävän hyvä itsetunto, jotta he pystyvät sanomaan napakasti ei. Välineet ovat ihan samat, tapaa kenet tahansa”, Heli Heinjoki arvelee.
Valtaosa jää ilmoittamatta
Miksi poliisi ja kriisityöntekijä eivät ole kiinnostuneempia ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista, vaikka ne ovat poliisin tilastoissa näin yleisiä? Yksi syy on tilastoissa itsessään. Oikeastaan ne eivät kerro paljoakaan todellisuudesta.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomessa tapahtuu vuosittain 15 000 raiskausta. Yli 14 000 tapausta jää ilmoittamatta poliisille.
Ylivoimaisesti suurin osa raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä. Melko usein tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin, joten kynnys ilmoittaa asiasta viranomaiselle on korkealla. Ulkomaalaiset ovat poliisin tilastoissa näkyvä ryhmä, mutta koko ongelmaan suhteutettuna he ovat pisara meressä.
Yhdessä suhteessa Heli Heinjoki on kuitenkin väärässä: tutkimus osoittaa, että ulkomaalaisten tekemät raiskaukset eroavat suomalaisten tekemistä.
Raiskaukset voidaan jakaa neljään ryhmään tekijän mukaan. Joka kolmannessa tapauksessa raiskaaja on naisen tuttava. Yleisiä ovat myös parisuhteen sisällä tapahtuvat raiskaukset. Puskaraiskauksessa täysin tuntematon mies hyökkää naisen kimppuun.
Tutustumisraiskauksissa nainen ja mies tutustuvat samana päivänä, ja tapahtumat johtavat raiskaukseen. Ulkomaalaiset miehet syyllistyvät usein tutustumisraiskauksiin.
Kaava on usein sama
Sosiologian dosentti, tutkija, kunnallispoliitikko (vihr.) Sari Näre tutki vuosituhannen vaihteessa 10–20-vuotiaiden tyttöjen raiskauksia. Hän käytti tutkimuksensa pohjamateriaalina nimenomaan Raiskauskriisikeskus Tukinaisen aineistoja 90-luvulta. Siihen aikaan tilastoissa vielä mainittiin tietoja tekijöistä.
Näreen tutkimuksesta selvisi, että ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa rikos noudattaa usein samaa kaavaa: nainen tutustuu ulkomaiseen mieheen ravintolassa, taksijonossa tai vaikka kadulla. Nainen lähtee uuden tuttavuuden mukaan ja joutuu raiskatuksi. Tällaisissa tutustumisraiskauksissa ulkomaalaisten miesten osuus oli jopa 40 prosenttia.
”Nuoret naiset joutuvat tutustumisraiskauksen uhriksi useammin kuin vanhemmat, sillä nuoret päätyvät helpommin tällaisiin tilanteisiin. Monesti uhri oli lähtenyt miehen mukaan käytännön sanelemasta syystä. Ei ollut rahaa viimeiseen kyytiin tai ei ollut yösijaa. Seksiä ei haluttu”, Näre sanoo.
Tutkija näkee tapausten taustalla pitkälti kulttuurien välisen yhteentörmäyksen.
”Suomalainen seksuaalikulttuuri perustuu luottamukseen. Meillä nainen helposti luottaa siihen, että mies pystyy kontrolloimaan seksuaalisia toimintojaan. Eivät naiset lähtisi niin helposti vieraan mukaan, ellei taustalla olisi tällaista käsikirjoitusta, että nainen saa viime kädessä päättää”, Näre sanoo.
Poliisin raiskaustilastoista pomppaa esiin muutama kansallisuus: Irak, Iran, Turkki, Somalia, Afganistan, Uzbekistan, Pakistan, Nigeria. Kaikki maita, joissa muslimikulttuuri on osa valtakulttuuria. Kun ulkomaalaisten raiskaustapaukset laskee yhteen, yli puolet epäillyistä on kotoisin muslimikulttuurista.
Muslimikulttuuri on valtava käsite, joka kattaa suuren joukon maita. Niiden väliltä on vaikea löytää yhtä yhteistä nimittäjää. Mutta jos kulttuurilla ylipäätään on merkitystä, on syytä miettiä, miten islam suhtautuu miehen ja naisen rooleihin. Yksi on ainakin varma: muslimimaissa seksuaalikulttuuri on erilainen kuin siideriin ja napapaitoihin tottuneessa Suomessa.
Huntu on yksityisyyden symboli
Muodollisesti islam suhtautuu äärikielteisesti avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Monissa maissa on vallalla järjestetty avioliitto, eikä deittailua katsota hyvällä. Tapakulttuurin pelisäännöt eivät ole aivan yhtä jyrkät. Aika ja paikka ratkaisevat, mihin miehen ja naisen välinen tilanne kehittyy.
”Muslimikulttuurissa nainen edustaa yksityistä tilaa, ja huntu on sen yksityisyyden symboli. Jos raja rikotaan, nainen on itse siitä vastuussa. Monen turistinaisen kannalta muslimimaissa on kaikkien raivostuttavinta se, että miehet eivät siellä tunnu kokevan syyllisyyttä, kun he häiritsevät naista kadulla”, Näre sanoo.
Näre eläytyy raiskaustilanteeseen: ”Ehkä naisen motiivi lähteä vieraan miehen matkaan on, että hän haluaa tutustua mieheen paremmin riippumatta tämän kulttuuritaustasta. Nainen jättää pelin auki. Lopputulos riippuu siitä, miten vuorovaikutus etenee. Kun tilanne alkaa tökkiä, nainen vetäytyy. Silloin mies kokee oikeudekseen näiden merkkien perusteella päästä päämääräänsä.”
Mies ja nainen lukevat tilannetta eri tavalla.
”Jos mies toimii oman kulttuurinsa koodeilla, hän voi ajatella, että naisen neuvottelu on vain osa peitetarinaa. Aika ja paikka ovat merkittävämpi tekijä. Mies ei ehkä koe tekevänsä mitään väärää, vaikka pakottaisikin”, Näre arvelee.
”Osa miehistä saattaa myös käyttää hyväkseen kaksoiskoodistoa. Ensin he ovat naiselle mieliksi, mutta neljän seinän sisällä he alkavat toimia oman koodistonsa mukaan. Voi olla, että miehen omassa kulttuurissa on naisen omalla vastuulla, jos hän herättää miehen halut”, Näre sanoo.
Islamin määritelmän mukaan mies ja nainen ovat erilaisia, ja heillä on yhteiskunnassa selkeästi omat roolinsa. Moderni länsimainen kulttuuri taas lähtee ajatuksesta, että mies ja nainen voivat toteuttaa itseään tasavertaisesti elämän eri alueilla.
”Sopimus edellyttää mieheltä viettisääntelyä. Se on rankka vaatimus yhteiskunnassa, jossa keskeinen toimintaperiaate on sukupuolten välinen työnjako. Sellainen jako herkistää varsinkin nuoria miehiä, jotka joutuvat tilanteeseen, jossa on seksuaalisia ärsykkeitä. Heidän oma kulttuurinsa ei anna kauhean paljon mahdollisuuksia harjaantua tällaisissa asioissa”, Näre sanoo.
Tutustumisraiskauksien kohdalla nainen saattaa myös itse hakeutua vierasmaalaisen miehen seuraan. Neuvojen jakaminen voi tuntua uhrin syyllistämiseltä, mutta silläkin uhalla: jos ulkomaiset miehet kiinnostavat, vieraaseen kulttuuriin tutustumisesta ei ole ainakaan haittaa.
Sari Näre olettaa naisten olevan kiinnostuneita vierasmaalaisista miehistä, koska he suhtautuvat naiseen eri tavalla kuin suomalaiset miehet. Tutkija puhuu naiseuden kannattelusta.
”Ehkä suomalaisnaiset hakevat sitä tunnetta, että heidät tunnistetaan naisina. Suomalaisessa kulttuurissa sukupuolten välinen ihailu on osittain näivettynyt – pikemminkin ollaan kilpasilla. Meillä voi olla aika välinpitämätöntä toisen huomioonottaminen sukupuolisena olentona. Osalla suomalaisnaisista saattaa olla nälkää kulttuurille, jossa sukupuolet ovat erilaisia.”
teksti: Mikael Vehkaoja
Helsingin Sanomat: Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
Valtionsyyttäjä Mika Illman oli Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa vaatinut internetin keskustelupalstoille lakisääteisiä valvojia seuraamaan keskustelua ja blokkaamaan lainvastaiset viestit pois. Valvojan puuttuminen tai olennainen tehtävien laiminlyönti voitaisiin määrätä rangaistavaksi, vaikka sakkoihin, Illman pohti.
Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.
Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008
Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008
Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008
YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008
Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008
Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008
Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.
Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.
"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."
Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]
Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.
Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008
Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008
Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008
YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008
Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008
Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008
Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.
Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.
"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."
Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]
maanantai 5. toukokuuta 2008
YLE: Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
YLE Uutisten mukaan Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia rasistisia ääriryhmiä uhkana arjen turvallisuudelle. Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan. Illman haluaa Suomeen Ruotsin mallin mukaisen lain, joka asettaa sivustojen ylläpitäjät vastuuseen julkaistuista teksteistä.
YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008
Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008
Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.
Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.
- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.
Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.
Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.
-----
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008
Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008
Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.
Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.
- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.
Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.
Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.
-----
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
