HS: Ulkoministeri Timo Soini kommentoi Afganistaniin pakkopalautetun orvon Zakin tilannetta: ”Ymmärrän tämän tuskan”

Helsingin Sanomat: Ulkoministeri Timo Soini kommentoi Afganistaniin pakkopalautetun orvon Zakin tilannetta: ”Ymmärrän tämän tuskan” 10.7.2017

KIIVASTA keskustelua herättänyt afgaanimiehen pakkopalautus nousi pinnalle myös maanantaina Porin Suomi-Areenassa.

Ulkoministeri Timo Soini (uv) kommentoi Afganistaniin viime viikolla pakkopalautetun Zakin tilannetta paneelikeskustelussa. Tapaus sai paljon julkisuutta ja se kirvoitti arvostelua viranomaisten toimintaa kohtaan, koska Turun hallinto-oikeus antoi Zakin maastapoistoon kiellon viime viikon tiistai-aamuna. 19-vuotias afgaanimies oli ehditty laittaa koneeseen vain tunteja aikaisemmin.

Yleisössä ollut loimaalainen nainen, joka kertoi kuuluvansa Zakin perheeseen, tivasi Soinilta vastauksia siihen, millaisiin toimenpiteisiin viranomaiset ryhtyvät saadakseen afgaanimiehen takaisin Suomeen. Naisen mukaan Zaki on Afganistanissa vaarassa.

”Ymmärrän tämän tuskan. Olen käynyt Afganistanissa kahdesti. Siellä on kyllä ihmiskaappausten mahdollisuus, meillä on tällaisia asioita myös suomalaisten kohdalla valitettavasti käynnissä”, Soini sanoi.

Soini kuitenkin muistutti, että Suomessa palautus perustuu oikeuden päätöksiin.

”Kun elämme oikeusvaltiossa, on Migri tässä se toimivaltainen viranomainen. Ei se mene niin, että ministeri kertoo, että nyt asia menee näin. Pitäisin hänen mahdollisuuksiaan hyvänä, jos hallinto-oikeus on päättänyt, että hän voi tänne jäädä. Mutta prosessi menee niin, että hän voi hakea uutta oleskelulupaa Suomeen, ja olen ymmärtänyt että näin ollaan myös tekemässä.”

SOINI puhui Porissa ulkopolitiikkaa käsittelevässä paneelissa yhdessä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok) sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) kanssa.

Yksi iso teema keskustelussa oli Venäjän Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain Donald Trumpin ensimmäinen kohtaaminen presidentteinä viime perjantaina Hampurin G20-kokouksessa. Odotettua tapaamista seurattiin tarkasti myös Suomessa.

Soini kertoi pitävänsä erittäin tärkeänä, että Putin ja Trump tapasivat ja keskustelivat pitkään.

”Ehkä se kuitenkin meni suht’koht’ hyvin. Odotukset ovat tietysti korkealla tuollaisessa ensitapaamisessa ja olisi ollut sangen ikävää, jos se olisi mennyt pieleen. Ei se pieleen mennyt.”

”Nyt käydään tietysti kovaa keskustelua ja taistelua siitä, kumpi ikään kuin voitti, kumpi oli rennompi, mikä oli kehon kieli. Mutta ilmeisen hyödyllinen se tapaaminen kuitenkin oli. Elämme sellaisessa maailmassa, että on Suomen kaltaisten pienten maiden etu, että suurvallat ovat keskenään tekemisissä.”

SOINI lisäsi, että samalla myös monitahoinen ja sääntöperustainen kansainvälinen yhteistyö on pienille maille tärkeää.

”Etteivät suurvallat sovi asioita pienten maiden päiden yli.”

Soini sanoi, etteivät Yhdysvaltain ja Venäjän välit ole parhaalla mahdollisella tolalla.

”Niitä rasittaa moni asia, kuten Krimin pakkoliittäminen, Ukrainan ja Syyrian tilanne sekä väitetty Venäjän vaikuttaminen Yhdysvaltain vaaleihin”, Soini kertasi ja mainitsi vielä Venäjän lähestyvät presidentinvaalit sekä Pohjois-Korean tilanteen.

”Kuitenkin kummallakin presidenteillä on ilmeinen halu ja myös tarve näyttää, että hän osaa homman hoitaa. Ja silloin ei voida hakea pelkästään vastakkainasetteluja ja erimielisyyksiä.”

Ulkoministeri Soini uskoi, että Yhdysvaltain ja Venäjän välien paraneminen voi lähteä liikkeelle Syyrian tilanteen kautta. Maat sopivat G20-kokouksessa tulitauosta Syyriaan.

”Mutta suhteet eivät ole kovin hyvät. Veikkaukseni on, että ulkoministerit [Rex] Tillerson ja [Sergei] Lavrov joutuvat tekemään aika paljon töitä luodakseen sitä agendaa, että jossain vaiheessa saadaan myös päätöksiä.”

Soini sanoi pitäneensä mielenkiintoisena sitä, että Trump kävi ennen Hampuria Puolassa.

MYÖS Kai Mykkänen sanoi pitäneensä Trumpin ja Putinin tapaamista positiivisena.

”Siinä olisi voinut olla enemmän vaarallisia elementtejä. Vähän sama kuin tammikuussa kovasti pelkäsimme, että maailma ajatuu Yhdysvaltain ja Kiinan kautta kauppasotaan. Toistaiseksi on päästy paljon vähemmällä kuin mitä pelkäsimme.”

”Ehkä pelkäsimme nyt myös, että tulisi jonkinlainen uusi Jaltan-konferenssi, jossa jaetaan rajulla tavalla etupiirejä. Nyt näyttää silti, että mennään enemmän business as usual, vaikka Trumpin tyyli tietysti tviitteineen on ainutlaatuinen.”

Mykkänen arvioi myös, että Venäjä saattaa viime vuosien ulkopoliittisten kiistojen jälkeen siirtää painopistettään taloustilanteen parantamiseksi. Se voi tarkoittaa myös erilaisten yhteistyömuotojen hakemista, Mykkänen sanoo.

”Helpoin alue olisi Syyriassa, jossa periaatteelliset ristiriidat eivät ehkä ole niin rajuja kuin vaikka Ukrainan suunnalla.”

PANELISTIT kommentoivat myös Euroopan unionin siirtolaiskriisiä. Jäsenvaltioiden päämiehet pohtivat parhaillaan, miten helpottaa Italiaan kohdistuvaa painetta. Turvapaikanhakijoiden sisäinen siirto ei ole onnistunut, ja Italiaan on tullut tänä vuonna jo yli 80 000 ihmistä.

”EU sopi vapaaehtoisesti taakanjaosta ja Suomi on eniten toteuttanut sitä yhteistä päätöstä. Se on mielestäni oikein. Ikävä kyllä EU:ssa on nyt sellaisia maita, jotka eivät ole toteuttaneet päätöstä lainkaan”, Soini sanoi.

”Tämä on mielestäni häpeällistä, koska jos jotain yhdessä sovitaan, niin se toteutetaan.”

Soini mainitsi myös ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen asiana, joka on valvottanut häntä kuukausia.

”Tässä hommassa on nähnyt niin paljon pahaa, että tähän pitää voida iskeä. Siellä on elinkauppaa, siellä kaapataan naisia ja lapsia. Heitä kuljetetaan tuhansia kilometrejä ja sitten heidät hylätään, heitä ei huolita näihin veneisiin. Se on täysin sikamaista toimintaa, johon on voitava puuttua.”

Soini korosti rauhanvälitystä, konfliktien estämistä ja kriisinhallintaa sen estämiseksi, että ihmiset pyrkivät Afrikasta Eurooppaan meriteitse.

”Jos emme ole tukemassa demokratiaa, sitä että nuorille on töitä, että naiset otetaan vakavasti yhteiskunnan rakentajina, niin meillä tulee olemaan valtava katastrofi muutaman kymmenen vuoden päästä”, Soini sanoo.

”Kauppapolitiikassa se merkitsee, että myös afrikkalaisilla tuotteilla pitää olla reilu pääsy Eurooppaan. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko otamme vastaan osan heidän tuotteistaan reiluilla pelisäännöillä, tai sitten otamme vastaan heidän ihmiset. Mielestäni edellinen on parempi vaihtoehto.”