Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto oli hajottaa irakilaisperheen, hallinto-oikeus linjasi ratkaisun virheelliseksi – ”Parasta oli se, että he pyysivät meiltä anteeksi”

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto oli hajottaa irakilaisperheen, hallinto-oikeus linjasi ratkaisun virheelliseksi – ”Parasta oli se, että he pyysivät meiltä anteeksi” 19.7.2017
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto hajottaa irakilaisperheen – ”Uhkauksien ja kiristyksen kohde on ollut ensisijaisesti isäsi, joten pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua” 18.2.2017

PITKÄ odotus on päättynyt. Maahanmuuttoviraston myönteinen päätös oleskeluluvasta saapui 722 päivää sen jälkeen, kun irakilainen Nour, 24, ja hänen 19-vuotias sisarensa olivat jättäneet ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa Suomessa.

”Olemme erityisen onnellisia siitä, että perheemme saa pysyä yhdessä”, sanoo Nour.

Helsingin Sanomat kertoi Nourin ja hänen sisarensa tapauksesta helmikuussa.

Maahanmuuttovirasto antoi yhdeksänhenkisen Pohjois-Irakin Kirkukista kotoisin olevan perheen kahdelle täysi-ikäiselle lapselle syyskuussa 2016 kielteisen turvapaikkapäätöksen. Se tarkoitti, että heidän olisi pitänyt palata kotimaahansa Irakiin muun perheen saadessa jäädä Suomeen.

Perheen isä Mohamad oli kotimaassaan joutunut vainon ja kiristyksen kohteeksi, koska hän oli työskennellyt Irakissa vuosina 2003–2011 olleille yhdysvaltalaisille ja Nato-joukoille. Kiristäjät uhkasivat viesteissään siepata, raiskata ja tappaa Mohamadin vaimon ja vanhimman tyttären ja uhkailivat myös muuta jälkikasvua.

Nour on kertonut joutuneensa Kirkukissa sieppausyrityksen kohteeksi huhtikuussa 2015. Sen jälkeen perhe päätti lähteä etsimään turvaa ulkomailta. Pitkä vaellus Turkin ja Välimeren kautta toi Euroopan halki Suomeen.

MAAHANMUUTTOVIRASTO myönsi alkuperäisessä päätöksessään turvapaikan Mohamad-isälle sekä hänen vaimolleen ja perheen viidelle alaikäiselle lapselle. Täysi-ikäisille Nourille ja hänen sisarelleen Maahanmuuttovirasto antoi kielteisen päätöksen. Heidän katsottiin voivan palata Irakiin, koska heitä ei ollut uhkauksissa mainittu nimeltä ja koska vainon pääasiallinen kohde, heidän isänsä, ei ollut enää Irakissa.

”Sinua ei ole nimetty isäsi saamassa uhkauksessa, vaan sinuun on viitattu isäsi lapsena. [--] Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua”, luki molempien saamissa päätöksissä.

Perhe valitti Maahanmuuttoviraston ratkaisusta hallinto-oikeuteen viime syksynä. Valituksen ydin oli, että perheen aikuisia lapsia odotti Irakissa vaara, vaikka heidän isänsä olisi Suomessa. Siitä alkoi jälleen kuukausien odotus.

KESÄKUUN 27. päivälle kirjatuissa kirjeissä todetaan, että Maahanmuuttovirastolle on tapahtunut virhe Nourin ja hänen sisarensa tapausten käsittelyssä. Maahanmuuttovirasto toteaa, että sen aiemmin tekemä käännyttämispäätös on perustunut ”ilmeisen väärän lain soveltamiseen”.

”Asiassasi esitetyt selvitykset sekä kotimaasi tilannetta koskeva yleinen ja ajantasainen maatieto huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla on perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotimaassasi vainotuksi oletetun poliittisen mielipiteesi ja kansallisuutesi vuoksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.”

Nour ja hänen sisarensa saavat uuden päätöksen nojalla Suomesta turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan. Samalla he saavat rajoittamattoman työoikeuden.

Heinäkuisena päivänä Nour ja hänen siskonsa hymyilevät iloisemmin kuin aikoihin.

”Olen iloinen, että Maahanmuuttovirasto myöntää tehneensä virheen meidän perheemme tapauksen käsittelyssä. Parasta oli se, että he pyysivät meiltä anteeksi”, Nour sanoo.

”Meidän piti mennä kuulemaan päätös Maahanmuuttovirastoon. Emme siinä vaiheessa tienneet muuta kuin että jos hallinto-oikeus olisi katsonut Maahanmuuttoviraston käännytyspäätöksen olevan oikea, meidät olisi todennäköisesti kutsuttu poliisiasemalle.”

Nourin ja hänen sisarensa mukana Maahanmuuttovirastolle lähti iso joukko ystäviä.

”Kaikki itkivät, kun tulimme takaisin ulos ja kerroimme saaneemme turvapaikan”, Nour kertoo.

”Äitimme oli ollut niin huolissaan, että hän kuulemma pyörtyi helpotuksesta, kun isä kertoi hänelle päätöksestä.”

NYT Nour ja hänen perheensä voivat alkaa järjestellä elämäänsä Suomessa. Perhe haaveilee oman ravintolan tai catering-alan yrityksen perustamisesta.

”Tämä on kuin uusi alku. Nyt voin huokaista hetken ja minulla on paremmin voimia auttaa muita turvapaikanhakijoita, kun oma tilanteeni on vakaa”, Nour pohtii.

Hän on ollut aktiivisesti mukana Helsingin Rautatientorilla 140 päivää olleessa Oikeus elää -mielenilmaisussa ja kiertänyt suomalaisten ystävien kanssa kertomassa turvapaikanhakijoiden tilanteesta päättäjille.

Oikeus elää -mielenilmaus on erityisesti kyseenalaistanut Suomen pakkopalautuspolitiikan ja turvapaikanhakijoiden kohtelun.

”Toivon, että muutkin saisivat oikeutta samalla tavalla kuin meidän perheemme”, Nour sanoo.

Maahanmuuttovirasto on vuonna 2017 antanut irakilaisille yhteensä 2 546 myönteistä turvapaikkapäätöstä. Kielteisen päätöksen on saanut 1 876 irakilaista ja karkotuspäätöksen 65 irakilaista. Irakilaisille annetut päätökset muodostavat heinäkuuhun mennessä noin viidenneksen kaikista tehdyistä oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista koskevista päätöksistä.