Helsingin Sanomat: Rkp esittää pakolaiskiintiön nostoa 2 500:aan sekä humanitaarisen suojelun palauttamista

Helsingin Sanomat: Rkp esittää pakolaiskiintiön nostoa 2 500:aan sekä humanitaarisen suojelun palauttamista 20.7.2017

RKP esittää Suomen pakolaiskiintiön nostamista merkittävästi nykyisestä tasosta. Puolue myös palauttaisi humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävät oleskeluluvat.

Keskustelu pakolaiskiintiön nostamisesta sekä paperittomista siirtolaisista on käynyt vilkkaana alkuvuoden. Etenkin kokoomus ajaa syksyn budjettiriihessä pakolaiskiintiön nostoa kolmella sadalla nykyisestä 750:stä. Sisäministeriö taas yrittää patistaa käännytyspäätöksen saaneita poistumaan Suomesta esimerkiksi nostamalla lähteville maksettavaa korvausta.

Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mielestä hallituksen toimet ovat riittämättömiä. Hän muistuttaa, että maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

”Suomessa tilanne on rauhoittunut sitten vuoden 2015 syksyn, mutta olen erittäin huolestunut paperittomien määrän kasvusta. Heidän oikeusturvansa on oikeastaan olematon. Haluaisin, että hallitus näkisi tämän laajempana kokonaisuutena ja miettisi ratkaisuja.”

YKSI osaratkaisu olisi Henrikssonin mukaan pakolaiskiintiön nosto. Rkp:n kanta on, että kiintiötä voisi nostaa 2 500:aan ihmiseen.

”Se ei ole määrä eikä mikään Suomessa. Täällä on paljon kuntia, joissa on suuri ongelma, että ihmiset muuttavat pois. Tietenkään muuttoliikettä ei voi korvata pakolaisilla, mutta viesti on silti se, että jos kunnat katsovat vähän tilannettaan, jokainen voisi varmasti tehdä vähän enemmän.”

Henriksson pitää hallituksen kiistaa pakolaiskiintiön nostamisesta parilla sadalla ihmisellä lähes huvittavana. Pakolaiskiintiön nostaminen ei auta paperittomuuden ongelmaan.

”Se on pikkuasia tässä kokonaisuudessa. Emme ymmärrä, että paperittomien määrän jatkuva kasvu on iso ongelma. Paperittomuus lisää riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi. Se ruokkii rikollisuutta, ääriajattelua sekä syrjäytymistä ja tekee yhteiskunnasta turvattomamman. Tähän pitää nyt keksiä parempia ratkaisuja.”

HENRIKSSON ottaisi jälleen käyttöön vuonna 2016 lopetetun humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan. Se voitiin myöntää, jos muut suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta hakija ei voinut palata kotimaahansa huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

”Humanitaarisen suojelun poistaminen oli iso virhe. Sen käyttöönotto ei tietenkään tarkoita, että jokainen paperiton saisi humanitaarisen oleskeluluvan. Mutta se auttaisi niiden kohdalla, jotka ovat siinä määrin vaarassa, että heidän tilanteensa voitaisiin ainakin väliaikaisesti ratkaista.”

Oleskeluluvan saatuaan paperittomat saisivat oikeuden elää tarvittaessa edelleen vastaanottokeskuksissa, tehdä työtä, saada tarvittavaa sairaanhoitoa ja lapsille oikeuden käydä koulua, Henriksson sanoo.

PAKOLAISKIINTIÖN noston ja humanitaarisen suojelun palauttamisen lisäksi hallituksen pitäisi Henrikssonin mielestä edistää aktiivisemmin ratkaisua Euroopan siirtolaiskriisiin. Yhteistyön esimerkiksi muiden Pohjoismaiden sekä Saksan ja Hollannin kanssa pitäisi olla tiiviimpää, Henriksson sanoo.

”Mutta rehellisesti sanottuna en tiedä, onko hallituksessa tahtotilaa tähän, vai halutaanko vain sysätä vastuuta muille. Suomi on myös se maa, joka äänesti tyhjää kun keskusteltiin siitä, että jokainen valtio ottaisi tietyn määrän siirtolaisia.”