HS: Maahanmuuttaja­nuoret tarvitsevat tukea kesä­työn­hakuun

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttaja­nuoret tarvitsevat tukea kesä­työn­hakuun 2.7.2017

17-VUOTIAS Esmatullah Nazari tuli Afganistanista yksin Suomeen puolitoista vuotta sitten. Hän asuu Vantaalla ja käy peruskoulua. Nazari puhuu suomea ja Afganistanin pääkieltä daria. Hän oli onnekas ja sai kesätöitä suomalaisen kummiperheensä kautta.

”Töiden hakeminen on vaikeaa maahanmuuttajalle, jos hän ei osaa hyvin suomea”, Nazari kertoo.

Kesällä Nazari on töissä päiväkodissa, minkä ohella hän myös maalaa taloa. Afganistanissa Nazari pesi autoja ja teki maalarin hommia. Tulevaisuudessa hän aikoo opiskella lähihoitajaksi.

SUOMEN DIAKONISSALAITOKSEN mukaan Suomessa on noin 45 000 16–29-vuotiasta nuorta, jotka eivät opiskele tai käy töissä. Työelämän ulkopuolella olevien suomen- ja ruotsinkielisten nuorten määrä on viime vuosina vähentynyt, kun taas maahanmuuttajanuorten eli ulkomailla syntyneiden kasvanut.

”Siihen, että nuori löytää töitä, vaikuttaa moni asia. Moni nuori tarvitsee apua avoimien työpaikkojen löytämiseen sekä työhakemuksen ja cv:n tekemiseen”, sanoo Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ts. suunnittelija Mirkka Kesti-Helia.

Kesti-Helian mukaan töiden löytämiseen pitäisi olla eri tapoja, kuten rekrytointitilaisuuksia, sillä maahanmuuttajanuorten osaaminen ei välttämättä tule esiin lyhyistä työhakemuksista.

”Monet maahanmuuttajanuoret ovat todella ulospäinsuuntautuneita ja sosiaalisia, mikä on heidän vahvuutensa työhaastattelussa. Kielitaito on myös monikulttuuristen nuorten vahvuus, sillä monissa työtehtävissä tarvitaan englantia tai muita kieliä”, Kesti-Helia toteaa.

17-VUOTIAS Zaman Husseini on asunut Nazarin tavoin Suomessa puolitoista vuotta. Hän asuu suomalaisessa perheessä Vantaalla. Husseini puhuu daria, englantia ja suomea. Hän on hakenut kesätöihin noin 15:een eri paikkaan, mutta ei ollut saanut töitä kesäkuun puoliväliin mennessä.

”Suomessa töiden hakeminen on helppoa, kun töitä voi hakea netistä. Afganistanissa niitä pitää kysyä suoraan työnantajalta”, Husseini kertoo.

Husseini ei ole aikaisemmin tehnyt töitä Suomessa, mutta kotimaassaan Afganistanissa hän työskenteli koulunkäynnin ohella isänsä kaupassa. Hän haaveilee rakennusinsinöörin ammatista.

K-CITYMARKET SELLON kauppias Esa Kiiskinen kertoo, että he kohtelevat maahanmuuttajanuoria työnhaussa samalla tavalla kuin suomalaisia nuoria. Kaupassa pitää pystyä puhumaan asiakkaiden kanssa, joten työntekijän täytyy osata suomea. HOK-Elannon mukaan heilläkään ei eritellä hakijoita kansallisuuden tai perhetaustan perusteella. Myös laki velvoittaa työnantajia kohtelemaan työnhakijoita tasavertaisesti.

Tutkimusten mukaan työikäiset maahanmuuttajat eli ulkomailla syntyneet työllistyvät selvästi kantasuomalaisia huonommin. Moni maahanmuuttaja ei ole löytänyt töitä pitkänkään ajan kuluessa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 Helsingissä työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista työttöminä oli 26 prosenttia. Samana vuonna kantasuomalaisista työvoimaan kuuluvista työttöminä oli 10 prosenttia. Koska töitä ei ole paljoa saatavilla, osa maahanmuuttajista on työllistänyt itse itsensä perustamalla oman yrityksen.

”Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut puhuvat suomea paremmin, jotkut huonommin. Riippuu ihan ihmisestä”, Husseini kuvailee maahanmuuttajia.

”Minä pyydän työnantajia antamaan meille maahanmuuttajille helpommin töitä. Maahanmuuttajat ovat ahkeria ihmisiä”, Nazari toteaa.