Aamulehti: Migri kiistää, että yksin alaikäisinä tulleet palautettaisiin täysi-ikäisinä – "Tavoitteena jatkuvaluonteinen oleskelu, jos syntyy side Suomeen”

Aamulehti: Migri kiistää, että yksin alaikäisinä tulleet palautettaisiin täysi-ikäisinä – "Tavoitteena jatkuvaluonteinen oleskelu, jos syntyy side Suomeen” 30.3.2018

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt alaikäisille turvapaikanhakijoille vain vuoden tai kahden jatko-oleskelulupia. Ylijohtaja Jaana Vuorion mukaan syy on se, että halutaan seurata nuorten kotoutumista ja koulunkäyntiä.

Tiukentuneista turvapaikkapäätöksistä kritiikkiä saanut Maahanmuuttovirasto on korostanut nuorten kanssa työskenteleville, että oleskeluluvan jatkohakemuksiin suhtaudutaan myönteisesti, jos nuori on kotoutunut ja käy koulua. Tällöin ei katsottaisi ensisijaisesti lähtömaan turvallisuutta, kun nuori tulee täysi-ikäiseksi.

Monet työntekijät, nuorten avustajat ja muutkin suomalaiset ovat ihmetelleet, kannattaako nuoria kouluttaa ja integroida Suomeen, jos he joutuvat joka tapauksessa lähtemään.

Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo, että tarkoituksena on jatkuvaluonteinen oleskelu, jos nuorelle syntyy side Suomeen. Useimmat syksyllä 2015 yksin alaikäisinä tulleet ovat saaneet kahden vuoden jatkoluvan.

Vuorio kertoo, että joissain tapauksissa lupa on voitu myöntää vain vuodeksi kerrallaan, ja kielteisiä päätöksiä on tullut esimerkiksi rikosten takia.

Jos saa turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella, oleskeluluvan kesto on neljä vuotta. Useimmat alaikäiset yksin tulleet ovat kuitenkin saaneet luvan ulkomaalaislain 52. pykälän perusteella. Se tarkoittaa yksilöllistä inhimillistä perustetta, jolloin ensimmäinen oleskelulupa on voimassa vuoden ja jatkolupa 1–4 vuotta.

Aikaisemmin myönnettiin enimmäkseen neljän vuoden jatkolupia, mutta enää ei. Migri halusi yhtenäistää käytäntöjä, kun luvan myöntäminen siirtyi poliisilta sille.

–Lähtökohtana on, että yksin alaikäisinä tulleet saavat kahden vuoden jatkoluvan. Yksittäistapauksissa voi tulla vain vuoden jatkolupa, jos nuori ei ole esimerkiksi osallistunut opiskeluun, Vuorio kertoo.

Nuoren oleskelulupa ei ole irrallaan lähtömaan tilanteesta

Vuorio kiistää tulkinnan, että vuoden jatkoluvan jälkeen annettaisiin kielteinen lupapäätös täysi-ikäisiksi tulleille, kuten joissain maissa on tehty.

Alun perin myönnetty ensimmäinen lupa ei kuitenkaan ole täysin irrallaan lähtömaan tilanteesta, vaan se vaikuttaa taustalla hakijan yksilöllisen tilanteen arvioinnissa.

Vuorion mukaan myös se saattaa vaikuttaa, että nuori on ollut jatkuvasti yhteydessä vanhempiinsa, "olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia eikä nuoren asema ole erityisen haavoittuvainen".

Olosuhteet ja haavoittuvainen asema on mainittu ulkomaalaislain 52. pykälässä syiksi, joiden perusteella oleskeluluvan epääminen voisi olla kohtuutonta.

–On kuitenkin suhteellisen harvinaista, ettei luvalle ole perusteita ja nuori joutuu lähtemään. Meillä ei tietenkään ole halua vetää keneltäkään mattoa jalan alta, Vuorio vakuuttaa.

Suurin osa alaikäisinä tulleista on afganistanilaisia. Perheenyhdistämiset ovat olleet harvinaisia, vaikka jotkut olisivat halunneet myös vanhempansa Suomeen. Asia pitäisi kuitenkin käsitellä Intian New Delhin Suomen-suurlähetystössä, kun on kyse Afganistanin kansalaisista. Hankalan matkan takia yritykset kariutuvat.