tiistai 20. maaliskuuta 2018

Yle: UNICEF: Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia

Yle: UNICEF: Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia 20.3.2018
MTV: Lastenjärjestö Unicefilta pyyhkeitä Suomelle alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta – "Tasaisen huonosti menee kaikilla"

Suomi polkee turvapaikanhakijalasten oikeuksia UNICEFin mukaan muun muassa alaikäisten käännytyksillä ja säilöönotoilla.

YK:n lastenjärjestön, UNICEFin mukaan Suomessa on vakavia puutteita turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumisessa. Suomen lisäksi myös Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat UNICEFin mukaan epäonnistuneet asiassa.

UNICEFin tuoreessa tutkimuksessa katsotaan, että Suomi ja muut Pohjoismaat kohtelevat lasta ensisijaisesti turvapaikanhakijana.

– Tämä on johtanut siihen, että turvapaikanhakijalapset ovat menettäneet heille kuuluvat lapsen oikeudet, ja tästä on tullut yleisesti hyväksyttävä tapa ajatella ja toimia, sanoo Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamisen päällikkö Mirella Huttunen.

Tutkimuksen mukaan olennainen ongelma on sen, että lapsen etua ei harkita tai se tehdään puutteellisesti. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että Suomi käännyttää alaikäisiä maihin, joiden turvallisuus on kyseenalainen.

– Pelkkä maininta lapsen edun arvioimisesta ei riitä, vaan lapsen etu on arvioitava yksilöllisesti aina, kun päätös koskee lasta – myös silloin kun lapsi on saapunut Suomeen huoltajansa kanssa, korostaa Huttunen.

– Huolestuttavimpia ovat tapaukset, joissa lapsen etu on jäänyt käytännössä kokonaan arvioimatta.

Arvio pitäisi kirjoittaa selkeästi päätökseen. Se, miten maahanmuuttoviranomaiset ymmärtävät, tulkitsevat ja soveltavat lapsen etua on Huttusen mielestä liian kirjavaa.

Raportissa esitetään, että Suomi laatisi selkeät kriteerit sille, kuinka lapsen etu harkitaan läpi koko turvapaikkaprosessin.

Oikeusavun rajoittaminen iso ongelma

Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijalapset eivät saa Suomessa riittävää oikeusapua koko turvapaikkaprosessin ajan.

Lapsi voi saada maksutonta oikeusapua turvapaikkapuhutteluun ja muuhun asiointiin Maahanmuuttoviraston kanssa ainoastaan julkiselta oikeusaputoimistolta.

Yksityistä tai pakolaisjärjestön juristia valtio ei enää korvaa. Lakia muutettiin vuonna 2016.

UNICEFin raportin mukaan ongelmia aiheuttaa se, että julkiset oikeusavustajat eivät ole erikoistuneet pakolaisjuridiikkaan eivätkä turvapaikanhakijalasten erityiskysymyksiin samalla tavoin kuin yksityiset asiantuntijalakimiehet tai pakolaisjärjestöjen juristit.

Säilöönotto vahingollista lapselle

Turvapaikanhakijalasten ja -perheiden säilöönotto pitäisi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvovan komitean mukaan kieltä lailla.

Lapsen säilöönotto eli lapsen sulkeminen vankilaa muistuttavaan laitokseen, on vastoin lapsen oikeuksien sopimusta, myös silloin kun lapsi on säilössä perheensä kanssa.

– Yksikään suomalainen viranomainen ei hyväksyisi tilannetta, jos kyseessä olisi suomalainen lapsi. Lukuisten tutkimusten mukaan säilöönotto on erittäin vahingollista turvapaikanhakijalapsen kehitykselle, Mirella Huttunen toteaa.

Raportissa suositellaan, että Suomi muuttaisi pikaisesti lasten säilöönottoa koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä.

Raportin mukaan Maahanmuuttovirasto on väärä viranomainen vastaamaan yksin tulleiden lasten asioista. UNICEFin mielestä heidän pitäisi olla lastensuojeluviranomaisten vastuulla.

Lapsen oikeuksien sopimus jyrää lait

Suomessa ei UNICEFin mukaan ymmärretä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus on sitovampi kuin oma lainsäädäntö.

Tätä pidetään huolestuttavana, etenkin kun suomalaista lainsäädäntöä on viime vuosina muutettu turvapaikanhakijalasten oikeuksien kannalta huonompaan suuntaan. Esimerkkinä raportissa mainitaan ulkomaalaislain muutokset, joilla on tehty perheenyhdistäminen käytännössä mahdottomaksi.

UNICEF selvitti Protected on Paper? -tutkimuksessa turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksien toteutumista kaikissa Pohjoismaissa vuodesta 2015, jolloin Pohjois-Eurooppaankin saapui poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

Lainsäädännön analysoinnin lisäksi tutkimusta varten haastateltiin asiantuntijoita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.