HS: Opetusministeri Grahn-Laasonen: Maahan­muuttaja­taustaiset lapset saatava aiemmin varhais­kasvatuksen piiriin – Näin koulu­maailma muuttuu tänä vuonna

Helsingin Sanomat: Opetusministeri Grahn-Laasonen: Maahan­muuttaja­taustaiset lapset saatava aiemmin varhais­kasvatuksen piiriin – Näin koulu­maailma muuttuu tänä vuonna 2.8.2018

OPETUSMINISTERI Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan yksi koulutuspolitiikan ajankohtaisimmista tavoitteista olisi saada maahanmuuttajataustaiset lapset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varhaiskasvatuksen piiriin.

”Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on vaikuttavaa lasten oppimisen ja myöhemmän kehityksen tukea. Se mahdollistaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien aiemman tunnistamisen ja avun.”

Hyvä keino tämän saavuttamiseksi olisi hänen mielestään perhevapaauudistus. Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä kannustaa hoitamaan lapsia kotona, mikä näkyy erityisesti maahanmuuttajaperheissä.

Juha Sipilän (kesk) hallitus yritti uudistaa perhevapaita, mutta yritys kariutui puolueiden välisiin erimielisyyksiin alkuvuodesta. Grahn-Laasosen mukaan muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien integraatio on ollut yksi syy perhevapaauudistuksen tekemiselle.

”Uudistuksen tärkeimpiä perusteluita on se, että nykyinen järjestelmä ei tue lasten osallistumista varhaiskasvatukseen maahanmuuttajien kohdalla, jotka kuitenkin hyötyisivät siitä kaikkein eniten. Sitä kautta lapset oppisivat kieltä ennen koulupolun alkua.”

TUTKIMUSTEN mukaan varhaiskasvatuksella voidaan tasata perhetaustoista johtuvia eroja, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen on myös todettu vaikuttavan myönteisesti myöhempään koulu-uraan, ja OECD:n mukaan varhaiskasvatus on erityisen tuloksellista maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

Grahn-Laasonen sanoo, että jopa toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajataustaisilla nuorilla Pisa-tulokset ovat jääneet jälkeen kantasuomalaisista.

”Tähän tasa-arvo-ongelmaan tulee puuttua ja siihen pitää vaikuttaa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Pitäisi kiinnittää huomiosta myös siihen, että maahanmuuttajataustaisten määrä lukioissa ja korkeakouluissa on todella pieni. Ministeriöön on kantautunut esimerkkejä jopa siitä, että vain kielitaidon puutteen vuoksi nuoria on ohjattu lukiosta pois. Pitäisi toimia toisin päin: antaa lisätukea kielen oppimiseen.”

Tanskassa varhaiskasvatus onkin otettu integraation välineeksi. Niin sanotuilla gettoalueilla asuvien perheiden on laitettava lapsensa yksivuotiaina päiväkotiin. Päivähoito on maksutonta, mutta jos perhe kieltäytyy päivähoitopaikasta, perhe saattaa menettää lapsilisänsä.

Ministerin mielestä pakko on Suomessa viimesijainen keino. Varhaiskasvatus tulisi kuitenkin kytkeä vahvemmin osaksi perheen kotoutumissuunnitelmaa.

TÄLLÄ hetkellä Suomessa asuvista viisivuotiaista viidennes ei osallistu varhaiskasvatukseen. Esimerkiksi Norjassa luku on vain yksi prosentti.

Grahn-Laasonen toivoo, että seuraava hallitus ottaa ohjelmaansa esiopetuksen laajentamisen kaksivuotiseksi. Kokoomus ei kuitenkaan kannata oppivelvollisuuden pidentämistä.

”Kokoomuksen mielestä on tutkimuspohjaisesti vaikuttavinta panostaa varhaisiin vuosiin. Mikäli oppivelvollisuutta laajennetaan, se pitäisi tehdä alkupäästä.”

Juha Sipilän hallitus on myös rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Näin koulumaailma muuttuu tänä vuonna

PERUSKOULUJEN ja lukioiden lukuvuosi alkaa asteittain kahden seuraavan viikon aikana. Yli 61­000 ensiluokkalaista aloittaa koulutaipaleensa, joka näyttää jälleen hieman erilaiselta kuin viime vuonna.

Eniten muutoksia on tänä vuonna luvassa varhaiskasvatukseen. Elokuussa noin viidesosa koko viisivuotiaiden ikäluokasta osallistuu maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Kokeilussa on nyt mukana 19 kuntaa, ja haku vuosien 2019–2020 kokeiluun käynnistyy syksyllä.

Kokeilulla kerätään tietoa maksuttomuuden vaikutuksesta muun muassa vanhempien työssäkäyntiin. Sen avulla myös valmistaudutaan mahdolliseen kaksivuotiseen esiopetukseen, jota suurin osa puolueista kannattaa.

Syyskuun alussa voimaan astuva uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa varhaiskasvatuksen sosiaalihuollosta koulutukseksi. Tästä seuraa muun muassa se, että lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen ei ole enää salassapidettävää tietoa. Laki muuttaa henkilöstön rakennetta vuoteen 2030 mennessä siten, että kahdella kolmesta päiväkodin työntekijästä tulee olla korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä vain kolmasosa on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Hallitus on myös varannut ensi vuodelle 10 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen tasa-arvon parantamiseen. Peruskouluissa on jo pitkään testattu käytäntöä, jossa rahaa myönnetään sellaisille oppilaitoksille, joiden toimialueella on tavallista enemmän maahanmuuttajataustaisia perheitä tai työttömiä. Tuen avulla voidaan muun muassa pienentää päiväkotien ryhmäkokoja.

TOISSAVUONNA astui voimaan peruskoulun uusi opetussuunnitelma, ja tänä vuonna sen piiriin tulevat kahdeksasluokkalaiset.

Uuden opetussuunnitelman myötä kouluissa on pelkän oppiainekohtaisen opetuksen sijaan siirrytty kohti ”ilmiöpohjaista opetusta”. Koulussa on siis aiempaa enemmän teemoja, projekteja ja oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Lukiossa selvimmät muutokset koskevat ylioppilaskirjoituksia. Tänä lukuvuonna ylioppilaaksi kirjoittavat lukiolaiset ovat ensimmäisiä, jotka voivat uusia ylioppilaskokeitaan rajattomasti.

Lausuntokierroksella on myös tutkintouudistus, joka laajentaisi ylioppilaskirjoituksia. Kun nykyisessä mallissa reaalikokeen voi halutessaan kirjoittaa vain yhdessä oppiaineessa, vastedes kokeita pitäisi tehdä kahdessa aineessa tai vaihtoehtoisesti yhdessä reaaliaineessa ja yhdessä lyhyessä vieraassa kielessä. Ministeriön mukaan tämän on tarkoitus vahvistaa lukion yleissivistävyyttä.

Samaan aikaan on esitetty huolia siitä, että lukiolaisten kannattaa jatkossa valita vain niitä aineita, joista on eniten hyötyä korkeakouluihin pyrkiessä. Vuonna 2020 tulevat voimaan ylioppilaskirjoitusten pisteytystaulukot, joiden perusteella korkeakoulut valitsevat ainakin osan opiskelijoistaan.

Grahn-Laasosen mielestä tavoitteet yleissivistävyyden lisäämisestä ja todistusvalinnan painottumisesta eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne tukevat toisiaan.