Iltalehti: Ruotsalaisnainen valehteli itsensä turvapaikanhakijaksi Suomessa – Migri: valtiolle yli 150 000 euron lasku

Iltalehti: Ruotsalaisnainen valehteli itsensä turvapaikanhakijaksi Suomessa – Migri: valtiolle yli 150 000 euron lasku 11.6.2020

Nelikymppinen ruotsalaisnainen pääsi livahtamaan Suomeen suuren pakolaisvyöryn turvin syyskuussa 2015. Irakilaistaustainen nainen ilmoittautui heti maahan tultuaan turvapaikanhakijaksi yhdessä kolmen alaikäisen lapsensa kanssa.

Nainen ja hänen lapsensa sijoitettiin vastaanottokeskukseen. Turvapaikkamenettelyn alussa hänelle maksettiin vastaanottorahaa yhteensä liki 13 000 euroa. Runsaan puolentoista vuoden aikana nainen ja hänen lapsensa ehtivät olla sijoitettuna kolmeen eri vastaanottokeskukseen, mistä aiheutui huomattavan suuri lasku valtiolle.

Kaksi henkilöllisyyttä
Nainen oli turvapaikkahaastattelussa valehdellut tulleensa Suomeen suoraan Irakista ja selittänyt, että hänen miehensä oli kadonnut kaksi kuukautta aiemmin. Nainen ei ollut sanallakaan maininnut, että hän oli asunut Ruotsissa jo vuodesta 1995 lähtien ja saanut maan kansalaisuuden vuonna 2001.

Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi myös, että nainen esiintyi kahdella eri henkilöllisyydellä. Ruotsin kansalaisuuden mukaan hän oli syntynyt vuonna 1976, toisen mukaan hän olisi syntynyt vuonna 1984. Vaikka nimet olivat erilaiset, kysymys oli kuitenkin samasta henkilöstä.

Kun huijaus paljastui, asiasta käynnistettiin rikostutkinta epäiltynä törkeänä petoksena. Maahanmuuttovirasto Migri laski, että nainen ja hänen lapsensa olivat turvapaikkaprosessin kestäessä ehtineet aiheuttaa valtiolle yhteensä yli 150 000 euron kulut.

Migri laski summan jakamalla koko vastaanottojärjestelmän kulut niiden asukasmäärällä.

”Lähipiiri vainosi”
Rikostutkinta johti syytteeseen ja syyte käräjille. Naista syytettiin törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan nainen oli käyttänyt hyväkseen Suomeen suuntautunutta suurta pakolaisvyöryä.

Nainen puolestaan väitti, ettei hänen tarkoituksena ollut ollut johtaa ketään harhaan. Hän kertoi tulleensa Suomeen välttääkseen lähipiirinsä häirintää ja vainoa, jonka kohteeksi hän oli joutunut Ruotsissa. Syynä hankaluuksiin oli naisen mukaan se, että hän oli kääntynyt kristinuskoon,

Nainen selitti, että hakiessaan turvapaikkaa hän ei tiennyt, että hän olisi Ruotsin kansalaisena saanut vapaasti tulla Suomeen ja saada vähintään yhtä suuret taloudelliset etuudet kuin mitä hän oli saanut turvapaikanhakijana.

Nainen piti Migrin laskemia asumiskustannuksia kohtuuttomina. Vaikka käräjäoikeus katsoi Migrin laskentatavan oikeaksi, myöskään se ei hyväksynyt määrää sellaisinaan. Käräjäoikeuden mukaan oikeudenmukaiset kulut naisesta ja hänen kolmesta lapsestaan olivat sata euroa vastaanottokeskusvuorokaudelta, yhteensä runsaat 64 000 euroa.

”Tuet vaatimattomia”
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi naisen vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta. Lisäksi se määräsi hänelle 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Nainen määrättiin maksamaan valtiolle vahingonkorvauksina yhteensä noin 77 000 euroa, Summaan sisältyivät naiselle maksetut vastaanottorahat.

Nainen ei kuitenkaan päätökseen tyytynyt, vaan valitti koko tuomiosta hovioikeuteen. Hän vetosi muun muassa siihen, ettei ollut tavoitellut taloudellista hyötyä ja että hän oli elänyt ”vaatimattomien tukiensa varassa toimeentulon alarajoilla”.

Nainen myös selitti, että Suomen valtio joutui joka tapauksessa ylläpitämään ja kustantamaan vastaanottojärjestelmänsä hänestä ja hänen lapsistaan huolimatta.

Hovioikeus lievensi
Hovioikeus asettui pitkälti naisen kannalle. Tosin se käräjäoikeuden tavoin katsoi, että tämä oli Maahanmuuttovirastoa tietoisesti harhaan johtamalla saanut itselleen perusteetonta etua.

Hovin mukaan olosuhteet vastaanottokeskuksessa olivat kuitenkin ”verrattaen vaatimattomat”, joten nainen ei ollut voinut päätellä, että hänen ja hänen lastensa kulut olisivat voineet olla enempää kuin 50 euroa vuorokaudelta eli yhteensä 32 000 euroa.

Hiljattain antamassaan päätöksessä Helsingin hovioikeus arvioi myös itse teon olleen lievempi kuin mihin käräjäoikeus oli päätynyt. Hovi katsoi ”kokonaisarvion” perusteella, että kyseessä oli perusmuotoinen petos, josta seuraukseksi riittää kahdeksan kuukauden ehdollinen vankeustuomio.

Naisen maksettavaksi tuomitun summan hovi alensi noin 45 000 euroksi.