Iltalehti: 48-vuotias nainen törmäsi Helsingin rautatieasemalla turvapaikanhakijanuoreen - halusi adoptoida pojakseen 31.1.2018
Keski-ikäinen suomalaisnainen halusi adoptoida 19-vuotiaan irakilaisen turvapaikanhakijan, johon hän oli törmännyt Helsingin rautatientorilla. Oikeus hylkäsi vaatimuksen, koska se ei pitänyt äiti-poika -suhdetta uskottavana.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste adoptio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste adoptio. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 31. tammikuuta 2018
sunnuntai 5. maaliskuuta 2017
Iltalehti: Kiristynyt ilmapiiri huolettaa Jutta Urpilaista - "Kukaan ei ole syntyessään rasisti"
Iltalehti: Kiristynyt ilmapiiri huolettaa Jutta Urpilaista - "Kukaan ei ole syntyessään rasisti" 5.3.2017
Rasismi, maahanmuutto ja eriarvoistuminen huolestuttavat kansanedustaja Jutta Urpilaista.
Rasismi, maahanmuutto ja eriarvoistuminen huolestuttavat kansanedustaja Jutta Urpilaista.
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
Turun Sanomat: Rasismi kutisti adoptioita
Turun Sanomat: Rasismi kutisti adoptioita 19.2.2017
Kansainvälisten adoptioiden määrä jäi viime vuonna ennätyksellisen vähäiseksi. Yhdeksi syyksi arvioidaan rasististen asenteiden lisääntymistä Suomessa.
Kansainvälisten adoptioiden määrä jäi viime vuonna ennätyksellisen vähäiseksi. Yhdeksi syyksi arvioidaan rasististen asenteiden lisääntymistä Suomessa.
tiistai 24. tammikuuta 2012
MTV3: Suomalaiskirjailija: Adoptioprosessi Suomessa oli helvetillinen ja epäreilu
MTV3: Suomalaiskirjailija: Adoptioprosessi Suomessa oli helvetillinen ja epäreilu 24.1.2012
Suomalaiskirjailija- ja toimittaja Umayya Abu-Hanna muistelee kauhulla yli neljä vuotta sitten päättynyttä adoptioprosessia Suomessa. Abu-Hanna onkin muuttanut Hollantiin, jossa hänen mukaansa adoptioperheen on parempi olla kuin Suomessa.
– Adoptioprosessi Suomessa oli helvetillinen ja epäreilu. Toiminta ei ole yhtään läpinäkyvää. Adoption perustelut eivät ole ollenkaan tiedossa, Abu-Hanna kertoo MTV3 Uutisille.
Suomalaiskirjailija- ja toimittaja Umayya Abu-Hanna muistelee kauhulla yli neljä vuotta sitten päättynyttä adoptioprosessia Suomessa. Abu-Hanna onkin muuttanut Hollantiin, jossa hänen mukaansa adoptioperheen on parempi olla kuin Suomessa.
– Adoptioprosessi Suomessa oli helvetillinen ja epäreilu. Toiminta ei ole yhtään läpinäkyvää. Adoption perustelut eivät ole ollenkaan tiedossa, Abu-Hanna kertoo MTV3 Uutisille.
perjantai 22. heinäkuuta 2011
YLE: Adoptiolapselle oma kulttuuri on tärkeä
YLE Pohjanmaa: Adoptiolapselle oma kulttuuri on tärkeä 22.7.2011
Kiinasta lapsia adoptoineet perheet kokoontuvat tänä viikonloppuna Kauhavalle. Synnyinmaan kulttuuri on ulkomailta adoptoidulle lapselle tärkeää. Keskustelunaiheet valikoituvat lapsen iän mukaan. Epäkohdatkin ennättää kyllä nostaa puheeksi, kun niiden aika on.
Kiinasta lapsia adoptoineet perheet kokoontuvat tänä viikonloppuna Kauhavalle. Synnyinmaan kulttuuri on ulkomailta adoptoidulle lapselle tärkeää. Keskustelunaiheet valikoituvat lapsen iän mukaan. Epäkohdatkin ennättää kyllä nostaa puheeksi, kun niiden aika on.
sunnuntai 3. heinäkuuta 2011
Verkkouutiset: Erivärisen lapsen taustaa ei sovi udella
Verkkouutiset: Erivärisen lapsen taustaa ei sovi udella 3.7.2011
Adoptioperheiden rasismikokemukset ovat yksilöllisiä.
Kansainvälisen adoption kautta muodostuneet perheet kokevat rasismin eri tavoin. Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio uskoo käsitteistön puuttumisen olevan yksi syy kokemusten erilaisuudelle.
Adoptioperheiden rasismikokemukset ovat yksilöllisiä.
Kansainvälisen adoption kautta muodostuneet perheet kokevat rasismin eri tavoin. Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio uskoo käsitteistön puuttumisen olevan yksi syy kokemusten erilaisuudelle.
maanantai 4. lokakuuta 2010
YLE: Suomeen sopeutuminen on adoptoiduille työlästä
YLE: Suomeen sopeutuminen on adoptoiduille työlästä 4.10.2010
Ulkomailta adoptoidut lapset eivät saa tukea suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisessa. Ulkomailta adoptoituja on Suomessa nelisen tuhatta. Vaikka kansainvälisesti adoptoitujen määrä onkin kasvanut tasaisesti 70 -luvulta lähtien, joutuvat adoptoidut edelleen kokemaan rasismia ja ennakkoluuloja.
Kansainvälisesti adoptoidut lapset poikkeavat ulkonäöltään usein niin sanotuista kantasuomalaisista. Silti he kokevat usein olevansa valkoihoisia. Pienet lapset saavat vielä myönteistä huomiota, mutta myöhemmin he kohtaavat usein ennakkoluuloja.
Ulkomailta adoptoidut lapset eivät saa tukea suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisessa. Ulkomailta adoptoituja on Suomessa nelisen tuhatta. Vaikka kansainvälisesti adoptoitujen määrä onkin kasvanut tasaisesti 70 -luvulta lähtien, joutuvat adoptoidut edelleen kokemaan rasismia ja ennakkoluuloja.
Kansainvälisesti adoptoidut lapset poikkeavat ulkonäöltään usein niin sanotuista kantasuomalaisista. Silti he kokevat usein olevansa valkoihoisia. Pienet lapset saavat vielä myönteistä huomiota, mutta myöhemmin he kohtaavat usein ennakkoluuloja.
maanantai 4. tammikuuta 2010
HS: Viiden vuoden odotus kannatti
Helsingin Sanomat: Viiden vuoden odotus kannatti 4.1.2010
Miltä tuntuisi, jos lasta pitäisi odottaa viisi vuotta?
Sen tietää vantaalainen Marjut Väänänen. Odotus kannatti, vaikka se oli tehdä hänet hulluksi. Etiopiassa syntynyt Fikerte on suloinen, tarkoittaahan nimikin rakastettua.
Kiinasta olisi saanut lapsen nopeammin, ja viranomaiset yrittivät kääntää Väänäsen katseen kohti Aasiaa, mutta hän halusi ehdottomasti afrikkalaisen lapsen, koska maanosa on lähellä hänen sydäntään.
Miltä tuntuisi, jos lasta pitäisi odottaa viisi vuotta?
Sen tietää vantaalainen Marjut Väänänen. Odotus kannatti, vaikka se oli tehdä hänet hulluksi. Etiopiassa syntynyt Fikerte on suloinen, tarkoittaahan nimikin rakastettua.
Kiinasta olisi saanut lapsen nopeammin, ja viranomaiset yrittivät kääntää Väänäsen katseen kohti Aasiaa, mutta hän halusi ehdottomasti afrikkalaisen lapsen, koska maanosa on lähellä hänen sydäntään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
