Ilta- Sanomat: HS: Espoon ampujan olisi ehkä voinut karkottaa

Ilta-Sanomat/STT: Espoon ampujan olisi ehkä voinut karkottaa 4.1.2010

YLE Uutiset: Maahanmuuttovirasto: Karkotuspäätökseen vaikuttaa kokonaistilanne

Ilta-Sanomat: Shkupollia epäiltiin Balkan-koplasta

Espoon surmaajan kohdalla olisivat ehkä täyttyneet lain vaatimukset Suomesta karkottamiselle rikoksen perusteella, arvioi maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön päällikkö Esko Repo Helsingin Sanomissa.

Revolla ei ole tiedossaan Ibrahim Shkupollin tarkkoja tuomioita. Lain mukaan henkilö voidaan kuitenkin karkottaa, jos hän syyllistyy toistuvasti rikoksiin tai saa vähintään vuoden vankeustuomion.

Shkupollilla oli taustallaan muun muassa pahoinpitelyjä, laittomia uhkauksia ja liikennerikkomuksia. Rikostausta oli estänyt kansalaisuuden saamisen.

Lehden mukaan Suomesta karkotetaan vuosittain noin 70 ulkomaalaista, joista osa rikosten takia. Päätökset tekee maahanmuuttovirasto, mutta karkotusesitykset yleensä poliisi.

- Joissain tilanteissa poliisi olisi voinut tuoda niitä meille enemmänkin harkittavaksi, Repo sanoo.

Surmaajan oleskelulupa oli ilmeisesti voimassa ja hänen lapsensa asuvat Suomessa. Repo muistuttaa, että oleskeluluvalla maassa asuvan karkottamispäätös vaatii kokonaisharkinnan, jossa huomioidaan muun muassa perhesiteet.

________________________________________

YLE Uutiset: Maahanmuuttovirasto: Karkotuspäätökseen vaikuttaa kokonaistilanne


Maahanmuuttoviraston johtaja Esko Repo toteaa, että maahanmuuttajan karkottamiseen riittää periaatteessa syyllistyminen rikokseen, josta enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. YLE Radio 1:n Ykkösaamun haastattelema Repo kuitenkin toteaa, että karkottamista harkittaessa otetaan aina huomioon kokonaistilanne, rikosten lisäksi siteet Suomeen ja täällä oleskelun pituus.

Espoon Sellon murhasarjaa blogikirjoituksessaan sunnuntaina pohtinut pääministeri Matti Vanhanen nosti esiin kysymyksen siitä, millaisissa oloissa oleskelulupa voidaan peruuttaa.

Espoossa viisi ihmistä ampunut Ibrahim Shkupolli oli syyllistynyt useisiin rikkomuksiin, eikä hänelle niiden vuoksi myönnetty Suomen kansalaisuutta. Oleskelulupa kuitenkin jatkui.

Poliisille on vahvistunut, että Espoossa viisi ihmistä ampunut Ibrahim Shkupolli oli kiusannut ja uhannut entistä naisystäväänsä jo pidemmän aikaa. Lähestymiskiellon Shkupolli sai viime huhtikuussa.

Repo ei halua ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Sen sijaan hän toteaa, että vaikka rikosten osalta karkottamisen edellytykset täyttyisivät, on ollut tapauksia, joissa muut seikat voivat painaa niin paljon, että karkottamis on jäänyt tekemättä.

Maahanmuuttovirasto myöntää ensi vaiheessa maahanmuuttajille oleskeluluvan, ja tällöin myös arvioidaan, voiko henkilö vaarantaa yleistä turvallisuutta. Jatkoluvat myöntää poliisi, joka ottaa lupaharkinnassaan huomioon rikokset. Poliisilla on mahdollisuus esittää maahanmuuttovirastolle karkotusta, Repo toteaa.

Hänen mukaansa poliisilta tulee karkottamisesityksiä ja niitä on viraston harkittavana jatkuvasti, mutta aktiivisuutta voi aina myös tehostaa.

Repo toteaa, että naisiin kohdistuva uhkailu, ahdistelu ja väkivalta on heillekin tuttua lupaharkinnassa. Virastossa on käyty keskustelua siitä, että tämäntyyppistä tapahtuu, ja mikä vaikutus sillä on lupaharkinnassa. Hän toteaa, että sen pitää tulla tietyllä tavalla harkintaan, jos toinen osapuoli on ulkomaalainen.

________________________________________

IS: Shkupollia epäiltiin Balkan-koplasta


Entisen naisystävänsä ja tämän neljä työtoveria Sellon Prismassa surmannut Ibrahim Shkupolli oli ennen kuolemaansa epäiltynä myös Suomen rajat ylittävästä rikollisuudesta.

Joukkomurhan jälkeen itsensä uudenvuodenaattona surmanneen Shkupollin epäiltiin olleen mukana koplassa, joka on järjestänyt Suomeen laittomia maahanmuuttajia Balkanin alueelta.

Shkupolli on itse kotoisin samoilta seuduilta, sillä hän on syntyjään Kosovon albaani. Kuoleman takia rikostutkinta raukeaa Shkupollin kohdalta. Koplan muiden epäiltyjen jäsenten osalta tutkinta kuitenkin jatkuu.

Tapausta on sen kansainvälisen luonteen takia tutkinut keskusrikospoliisi (krp). Tutkinnan keskeneräisyyden vuoksi poliisi pysyttelee vaiti yksityiskohdista.

Rikosnimikkeenä on laittoman maahantulon järjestäminen. Poliisin mukaan kyse ei ole erityisen laajasta ihmissalakuljetuskuviosta, mutta tapauksessa on silti piirteitä ammattimaisesta toiminnasta tai taloudellisen hyödyn tavoittelusta.

- Suomeen ei ole tullut vain läheisiä tai sukulaisia, poliisilähde luonnehtii.

Näyttää siltä, että laittomien maahantulijoiden pääasiallinen tavoite on ollut päästä oleskelemaan Schengen-alueelle Suomea astinlautana käyttäen.

Sen jälkeen ainakin osan tavoitteena lienee ollut päästä töihin jonnekin Schengen-alueelle.