YLE Uutiset: Ulkomaalaiset saavat töitä suomalaisten tavoin 2.8.2011
Ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön raportista. Työllistymistä ovat edistäneet työvoimapolitiikan toimet, kuten työharjoittelu sekä ammatillinen ja valmentava työvoimakoulutus.
Raportin mukaan ulkomaalaisen on kuitenkin opiskeltava suomen kieltä ja otettava osaa valmentaviin tukitoimiin, jotta hän saa töitä Suomesta.
Taantuma vähensi työvoimapoliittisten toimien tehoa selvästi vuonna 2009. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset työllistyivät toimien jälkeen edellisvuotta huonommin. Laskua oli jopa kuusi prosenttia.
Raportti perustuu Tilastokeskuksen kattavaan rekisteriseurantaan. Seurantaa on tehty vuodesta 2005 lähtien.
_________________________________________________
Työ- ja elinkeinoministeriö: Ulkomaalaiset työllistyvät työvoimapolitiikan toimien avulla yhtä hyvin kuin suomalaiset
Ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa työvoimapolitiikan toimien jälkeen yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin suomalaiset vastaavien toimien avulla. Päästäkseen suomalaisille työmarkkinoille joutuu ulkomaalainen kuitenkin usein ensin opiskelemaan suomen kieltä sekä ottamaan osaa muihin valmentaviin tukitoimiin, jotka eivät yleensä vielä riitä työllistymiseen. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön raportista, joka perustuu Tilastokeskuksen kattavaan rekisteriseurantaan. Seurantaa on tehty vuodesta 2005 lähtien.
Raportin mukaan taantuma vähensi vuonna 2009 selvästi työvoimapoliittisten toimien tehoa. Sekä suomalaiset että ulkomaalaiset työllistyivät toimien jälkeen selvästi edellisvuotta huonommin, laskua oli peräti 6 prosenttia. Erityisesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen työttömät työllistyivät selvästi huonommin kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan tukityöllistämisen toimet näyttivät purevan myös vuonna 2009 melko hyvin.
Raportti osoittaa, että työvoimaviranomaiset eivät onnistuneet taantumassa mitoittamaan ja ajoittamaan työvoimapolitiikan suhdannepoliittisia toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Viranomaiset lisäsivät työllistämistoimien määrää työttömyyden kasvuun nähden niukasti eli vajaalla 800:lla. Tämä on sittemmin lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä. Kun viranomaiset ovat sittemmin lisänneet toimia, eivät ne ole auttaneet riittävästi, sillä työttömyyden rakenne on jo päässyt heikkenemään työttömyyden keston pitkittyessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan työllistyminen näyttäisi onnistuvan matalasuhdanteessa parhaiten käyttämällä tukityöllistämistoimia ja suhdannenousussa parhaiten antamalla työvoimakoulutusta. Parhaiten työhön sijoittuvat ne työllistämistoimiin osallistuvat suhteellisen nuoret työttömät, joilla on korkea koulutustaso ja jotka saavat tukea työllistämistoimilla riittävän kauan.
Raportti osoittaa, että työvoimapolitiikan toimien jälkeisessä työhön sijoittumisessa on myös alueellisia eroja. Eroja on erityisesti siinä, kuinka paljon alueen työvoimaviranomaiset käyttävät työllistymiseen ammatillista työvoimakoulutusta ja mitä tukityöllistämistoimia alueella käytetään ja kuinka ne mitoitetaan.
Vain Pirkanmaalla tukityöllistäminen ja ammatillinen työvoimakoulutus onnistuivat vuonna 2009 maan keskiarvoa paremmin lisäämään työttömien työhön sijoittumista. Suhteellisesti parhaiten työvoimapolitiikan toimien jälkeinen työllistyminen onnistui vuonna 2009 Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa molemmissa neljännes toimiin osallistuneista työttömistä työllistyi. Työllistymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten työvoiman kysyntä alueella, työnhakijoiden rakenne ja toimenpiteiden kohdentaminen erilaisille työnhakijoiden ryhmille sekä toimien laatu.
”Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009” -raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa tem.fi/julkaisut/(TEM-analyyseja 34/2011).