HS: Ole kuin kotonasi

Helsingin Sanomat, kolumni: Jenni Virtanen: Ole kuin kotonasi 31.8.2011

Kotoutuminen ja kotouttaminen ovat suomalaisia sanaleikkejä. Uudissanoilla on korvattu muualla käytetyt maahanmuuttajien integraatio ja sulauttaminen. Meillä halutaan, että maahanmuuttaja tuntee olonsa kotoisaksi.

Siihen nähden, miten mukava sanaleikki kotoutuminen on, se sisältää paljon byrokratiaa. Kotouttamiseksi lasketaan kaikki valtion ja kunnan tarjoamat palvelut, jotka auttavat maahanmuuttajaa sopeutumaan yhteiskuntaan ja työllistymään. Näitä ovat esimerkiksi kieli- ja työllisyyskoulutus.

Kotouttamisella on myös laajempi tarkoitus. Se kouluttaa maahanmuuttajan lisäksi suomalaista yhteiskuntaa. Laissa velvoitetaan kahdensuuntaiseen kotoutumiseen. Yhteiskunnan pitäisi oppia toimimaan tasavertaisesti ja työelämän näkemään maahanmuuttajat voimavarana.

Suomi sääti kotoutumislain ensimmäisten joukossa Euroopassa vuonna 1999. Tarkoitus oli auttaa humanitaarisista syistä Suomeen tulleita pakolaisia. Kotouttaminen suunnattiin vaikeasti työllistyville ja kenties kielitaidottomille maahanmuuttajille ja pakolaisille. Kotoutumissuunnitelman saivat vain työttömät työnhakijat ja toimeentulotuen saajat.

Viime vuonna työ- ja elinkeinokeskuksissa tehtiin 7 885 kotoutumissuunnitelmaa. Kunnissa niitä tehtiin vähäisesti. Suunnitelmien määrä jää selvästi jälkeen viime vuonna tehdyistä lupapäätöksistä. Suomi myönsi oleskeluluvan 18 106 ulkomaalaiselle. Turvapaikan sai 181 henkeä.

Huomenna torstaina tulee voimaan uusi kotoutumislaki. Se mullistaa toiminnan kunnissa. Aiemmin kunnat ovat saaneet päättää melko itsenäisesti kotouttamistoimistaan. Joissain kunnissa tämä on tarkoittanut välinpitämättömyyttä. Maahanmuuttajat on huomioitu julistuksissa muttei terveysasemilla ja liikuntaseuroissa.

Nyt kotouttaminen on mahdollista kaikille sitä haluaville. Kunnan velvollisuus on tehdä alkukartoitus, mikäli maahanmuuttaja sitä pyytää. Lainsäätäjä toivoo, että kotoutukseen hakeutuisi myös aiemmin tavoittamattomia ryhmiä: kielitaidottomia kotiäitejä, opiskelijoita ja työn perässä Suomeen muuttaneita.

Ensimmäinen uusi ja konkreettinen toimenpide on esite nimeltä Perustietoa Suomesta. Yhdelletoista kielelle käännettyä esitettä jaetaan syyskuun alusta lähtien kaikille oleskeluluvan hakijoille. Vihkossa esitellään maahanmuuttobyrokratian lisäksi asuntomarkkinoiden ja työelämän pelisääntöjä.

Ohjeita saa myös suomalaisuudesta. Vaitonaisuus ei ole merkki epäkohteliaisuudesta, oppaassa muistutetaan. Suomessa pärjää, jos tulee töihin ajoissa ja muistaa olla hiljaa kerrostalon ilmoitustaululle merkittyjen aikojen mukaisesti.

Uusi laki tulee voimaan aikana, jolloin maahanmuuttopolitiikan peruslinjauksia ollaan jälleen kerran repimässä auki. Uusi sisäministeri Päivi Räsänen (kd) haluaisi nopeuttaa entisestään turvapaikkahakemusten käsittelyä, minkä seurauksena osa Suomen vastaanottokeskuksista voitaisiin lakkauttaa.

Lisäksi Räsänen haluaa tiukentaa perheenyhdistämiskäytäntöjä.

Ministeriössä visioihin suhtaudutaan kahtalaisesti. Perheenyhdistäminen on kipeä asia varsinkin kotouttamisen näkökulmasta. Suomessa alaikäisen ja kansainväliseen suojeluun oikeutetun pakolaisen perhe on voinut tulla maahan ilman matkustusasiakirjoja. Ruotsissa käytäntöä on tiukennettu, ja sen vuoksi maassa elää satoja alaikäisiä ilman huoltajaa.

Kotouttaminen ei suju, jos on huolehdittava lähtömaahan jääneestä perheestä.

Maahanmuuttokeskustelun vellominen äärilaitoihin kertoo siitä, ettei Suomi ole selviytynyt järin hyvin kotoutumisen toisesta puolesta, yhteiskunnan sopeutumisesta. Vaikka avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan, arki on täynnä vihapuhetta, syrjintää ja jopa aggressiivisuutta.

Keskustelu perusasioista on jumiutunut kiertämään kehää, eivätkä lain pykälät toteudu arjessa. Pääosa kotoutumistyöstä tehdään aivan tavallisilla työpaikoilla ja kouluissa, jotka ovat hukassa ristiriitatilanteissa. Millä kielellä kommunikoidaan? Kuinka paljon pitää kunnioittaa erilaisia kulttuureja? Mitä tehdä näkyville uskonnollisille tunnusmerkeille? Voiko koulussa laulaa sitä suvivirttä?

Moni työnantaja on valinnut helpomman tien. Heidän halukkuutensa palkata maahanmuuttajia on ala-arvoista. Maahanmuuttajia kyllä pyydetään sopeutumaan kulttuuriimme, mutta samalla vedetään kiinni ovi työmarkkinoille ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Ketään ei tarvitse ottaa ehdoitta. Toki Suomessakin tiedetään sanonnan "ole kuin kotonasi" sisältävän sen, että kengät on kuitenkin riisuttava eikä jalkoja saa nostaa pöydälle. Silti tuntuu, ettei Suomessa ole valmiuksia päästää maahanmuuttajia edes eteiseen.

Euroopan unioni tutki kotoutumista tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Neljäntoista EU-maan eurobarometriin osallistui kolmansista maista kotoisin olevia maahanmuuttajia ja EU-maiden kansalaisia.

Kyselyn herättämät tunteet olivat ristiriitaisia. Moni EU-maan asukas tunsi olonsa uhatuksi erityisesti taloudellisesti. Toisaalta oli selvää, että jonkun pitää tehdä ne työt, joille ei muuten löydy tekijää.

Suomessa opetusministeriö on ehdottamassa sosiaali-, terveys- ja siivousalan koulutuspaikkojen moninkertaistamista. Ministeriöstä myönnetään, ettei suomalaisia nuoria riitä täyttämään näiden alojen tarvetta.

"Siivoojakoulutuksen aloittaa vuosittain vähän yli sata opiskelijaa. Tarve olisi yli neljätuhatta. Ei ole mitään järkeä esittää sellaisia lukuja, sillä nuoret eivät tule siinä laajuudessa koulutukseen hakemaan", sanoi opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen HS:n haastattelussa.

Kotoutumisen onnistuminen määrittää pitkälti sen, miten maahanmuuttajien voimavarat saadaan käyttöön. Kotoutuminen ei silti ole asenneautomaatti vaan vaatii töitä molemmilta osapuolilta.

Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.