Ulkoministeri Erkki Tuomiojan linjapuhe suurlähettiläspäivillä: jatkuvuus ja globaali vastuu 22.8.2011
Suomen eduskuntavaalit nousivat kansainvälisessä mediassa poikkeuksellisen laajan mielenkiinnon kohteeksi. Tylsästä pohjoismaasta tuli yhtäkkiä hetkellisesti mediajulkkis. Monilla teistä on omakohtaista kokemusta siitä kiinnostuksesta, joka kohdistui Suomen asemaan ja linjauksiin sekä asemamaiden päättäjien että median taholta. Vaalien jälkeen on esitetty kysymyksiä siitä, muuttuuko Suomen linja ja politiikka yleensä ja EU-asioissa erityisesti?
Vastaan tähän hallitusohjelman mukaisesti, mutta sitä ennen joitain näkemyksiä vaalitulokseen ja perussuomalaisten poikkeuksellisen suureen vaalivoittoon vaikuttaneista asioista. Kasvaneella EU-kritiikillä yleensä ja euromaiden velkakriisillä erityisesti on ilman muuta ollut huomattava vaikutus vaaleihin, mikä näkyi myös muiden puolueiden kuin vaalivoittajien kautta.
Vähempi merkitys on ollut suurimman huomion saaneella ns. maahanmuuttokriittisyydellä, joka Suomessa käy sievistelevästä ilmaisusta sille, mitä muualla kutsutaan rasismiksi ja muukalaisvihaksi. Tämä kysymys epäilemättä vaikutti perussuomalaisten ryhmän kokoonpanoon eräiltä hyvin tunnetuilta osilta, mutta en usko, että sillä on ollut puolueen kokonaismenestykseen kovinkaan suurta vaikutusta. Toistaiseksi en myöskään näe, että se edustaisi mitään laajempaa valtavirtaa puolueessa, vaan sen ovat omineet eräät selvästi omalla puolueen yleislinjasta poikkeavalla tavalla äärimmäisen kansallismielisyyden edustajina profiloituneet edustajat. Puolueen johto ei voi kuitenkaan loputtomiin pitkittää selvän pesäeron tekemistä näihin äärimmäisilmiöihin.
Näiden vaalien jälkeen on hallitusohjelman johdannossa tarkoituksellisesti korostettu, että Suomessa kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan.
[...]
Norjan traagiset tapahtumat korostavat, miten tärkeää on pohjoismainen yhteisvastuu ja yhteistyö yhteiskuntiemme turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Tapa, jolla norjalaiset ovat murhenäytelmän jälkeen asettuneet puolustamaan avoimen ja keskinäisen vastuunkannon yhteiskuntaa on esimerkillinen ja ihailtava. Se antaa myös meille aiheen olla yhtä selkeästi puolustamassa pohjoismaista arvoperustaa Suomessa.
Ei riitä, että luettelemme hyvinvointivertailujen saavutuksia, vaan joudumme myös pohtimaan syitä pahoinvoinnin ja siitä kumpuavan väkivallan taustalla. Globalisaation edut ja lieveilmiöt kulkevat käsi kädessä tässäkin asiassa. Lisääntynyt vihapuhe tulee lähelle meitä jokaista, emmekä voi jäädä sivustakatsojiksi, vaan siihen on kaikkialla suhtauduttava nollatoleranssilla.
_________________________________________________
Helsingin Sanomat: Tuomioja vaati perussuomalaisilta peräeroa "äärimmäisilmiöihin"
Eurokriisillä oli huomattava vaikutus perussuomalaisen puolueen menestykseen huhtikuun eduskuntavaaleissa, mutta maahanmuuttovastaisuudella oli tuskin siihen kovinkaan suurta vaikutusta, arvioi ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd).
"Puolueen johto ei voi kuitenkaan loputtomiin pitkittää selvän pesäeron tekemistä näihin äärimmäisilmiöihin", hän sanoi puheessaan Suomen suurlähettiläiden vuosittaisessa kokouksessa Helsingissä.
Maahanmuuttovastaisuus "vaikutti perussuomalaisten ryhmän kokoonpanoon eräiltä hyvin tunnetuilta osilta", Tuomioja sanoi. Hän ei kuitenkaan näe, "että se edustaisi mitään laajempaa valtavirtaa puolueessa".
Tuomioja runttasi samalla puheen maahanmuuttokriittisyydestä, "joka Suomessa käy sievistelevästä ilmaisusta sille, mitä muualla kutustaan rasismiksi ja muukalaisvihaksi".
Lähettiläille pidetyn puheen aloittamista arviolla perussuomalaista Tuomioja perusteli sillä, että kysymys tulee ulkomailla jatkuvasti eteen.
"Esitin siitä oman tulkintani", hän sanoi.