Satakunnan Kansa: Kyllä maailmassa kaunaa riittää ja puhettakin

Satakunnan Kansa, kolumni: Erkki Teikari: Kyllä maailmassa kaunaa riittää ja puhettakin 16.8.2011

Norja avasi meillä kummallisen painekattilan. Ainakin osa sen myrkyistä on peräisin huhtikuun vaaleista, joissa demarit kokivat tappion ja vihreät rökäletappion. Niinpä siitä, että Norjassa räjäytettiin sattumasivullisia ja ammuttiin demareita, pääasiassa nuoria, on vedetty suora syyteyhteys perussuomalaisiin.

Timo Soinin sutkauspolitiikka ymmärrettävästi jurppii muita varsinkin, kun puolue jäi jättivoittoineen oppositioon vastuuta ottamatta.

Europäätöksemme repostelu ei nyt enää auta sen enempää, kuin Mikael Jungnerin tavoitteita edistää Jussi Halla-ahon viisi vuotta vanhan nettikirjoituksen toistelu.

Jungnerin vaatimukset Halla-ahon pörpäyttämisestä eduskunnan hallintovaliokunnan johdosta ammuttiin alas jo siksi, että meillä pidettiin demokraattiset vaalit ja niiden tulosta noudatetaan siitä riippumatta, mitä naapurimaissa tapahtuu.

Jungner väitti norjalaisten demareiden ihmetelleen, miten moinen Halla-aho voi johtaa tärkeää valiokuntaa. Mutta kuinka moni suomalainen tietää minkään muun maan valiokunnista mitään ilman sopivaa preppausta?

Omaa populismiaan harjoitti Erkki Tuomiojakin vaatiessaan kirjoittajan nimeä myös nettiviesteihin. Nimimerkit ja nimettömyys ovat kuitenkin sananvapautta, vaikka toki reilumpaa olisi nimen käyttö.

Sananvapauden kuristajana touhusi tietysti vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (RKP:n presidenttiehdokas?), joka vaati ”lainsäädäntöä, jotta muukalaisvihamielisistä sanoista voitaisiin rangaista jo aiemmin”. Kukaan näistä vaatijoista ei tarkemmin selvitä, mitä vihapuhe on tai mikä olisi rangaistus.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros iski valttikorttinaan pöytään peräti Adolf Hitlerin, ”joka ei omakätisesti tappanut ketään, mutta jonka puheet saivat järjestelmän aikaan”. Diktaattorin yhteydet suomalaiseen nettikirjoitteluun taikka persuihin jäävät hämäriksi, mutta eivätpä historian taustatkaan ole aivan hanskassa.

Äidinkielen opettajien liitto on huolestunut muun muassa ruotsin kielen opiskeluun kohdistuvista vihapuheista.

Myös tutkijan sormi nousi pystyyn. Kimmo Ahonen maalaili, miten ”vihapuhetta vuolevien kirjoittajien lastuista kasvaa rovioita”.

Mutta kovin hyvin ne eivät syty, sillä tuore poliisiraportti kertoo, että tänä vuonna Suomessa tehdään rasistisia rikoksia noin 270 eli vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005. Rikoksen määrittää rasistiseksi sen motiivi. Yleisimpiä ovat pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.

Muutama vuosi sitten tutkijat keksivät sellaisenkin käsitteen kuin ”toiseus”, jolla kuvattiin syrjintätuntemuksia muina kuin meinä. Ja niihin useimmiten liitettiin yhtäläisyysmerkillä ”rasismi”, rotusyrjintä.

Järjen ääntä vihapuhekaaokseen toi poliittisen historian tutkija, tohtori Markku Jokisipilä. Hän kummeksui Turun Sanomissa väitteitä rasismin ”räjähdysmäisestä lisääntymisestä”.

Biaudet’lle, jonka mielestä ”vihapuhe ei voi koskaan olla sananvapaussäädöksillä suojattu”, hän huomautti, ettei lakimme edes tunne mitään ”vihapuhetta”, jolla olisi yhteisesti hyväksytty ja juridisesti pätevä määritelmä.

”Vihapuhetta on nyt lähdetty kitkemään sellaisella vimmalla, että peli olisi syytä viheltää poikki ja laittaa iso kasa jäitä hattuun.

Sananvapauden piiriin kuuluu oikeus esittää häiritseviksi, epämiellyttäviksi tai typeriksi koettuja mielipiteitä. Maahanmuuton vastustaminen ja islaminuskon vieroksuminen eivät ole rikoksia, vaan mielipiteitä, joihin meillä jokaisella on oikeus”, Jokisipilä kirjoitti.

Esimerkiksi Kremlin lakeija, dosentti Johan Bäckman voi vapaasti syyttää ”Suomen viranomaisia venäläislasten kulttuurisesta kansanmurhasta” - ja Eva Biaudet’kin saa halutessaan olla hänen kanssaan samaa tai eri mieltä.