YLE: Lieksalaispäättäjät saivat maahanmuutto-oppia kiristyneessä ilmapiirissä

YLE Pohjois-Karjala: Lieksalaispäättäjät saivat maahanmuutto-oppia kiristyneessä ilmapiirissä 30.8.2011

Karjalainen: Maahanmuuton kulut puhuttivat Lieksassa

Karjalainen: Tukea muun muassa kodinkoneisiin (kuva 1, kuva 2)

Lieksan päättäjille jaettiin rautaisannos maahanmuuttajaoppia maanantai-iltana. Koulukeskuksen auditorio täyttyi valtuutetuista, lautakuntien jäsenistä ja virkamiehistä, joille asiantuntijat lukivat lakia ja Suomen maahanmuuttopolitiikan perusteita.

Tilaisuus järjestettiin, koska Lieksaan on muuttanut puolentoista vuoden aikana noin 200 pakolaista. Erämaakaupungissa pähkäillään nyt asuntojen, päivähoitopaikkojen, terveyspalveluiden ja koulutuspaikkojen riittävyyttä.

Sisäasiainministeriöstä esimerkiksi todistettiin, että oleskeluluvan saaneella pakolaisella on perustuslain suoma oikeus valita vapaasti asuinkuntansa.

Kysymys rahasta

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan jäsen Päivi Putkonen (kesk.) oli pääosin tyytyväinen illan antiin.

- Joissakin puheenvuoroissa toivottiin asennemuutosta ja mun mielestä se kyllä lähtee sieltä ensimmäisenä.

Ja kun rahasta keskustellaan, siitä pitää Putkosen mukaan jutella valtion kanssa.

- Mehän ei täällä pystytä sitä päättämään. Siellä missä laki säädetään, siellä korotetaan myös maksuja.

- Mutta kyllä täällä muutkin saavat apua kuin somalit. Eihän täällä kukaan jää tyhjän päälle, Putkonen sanoo.

Kaupunginvaltuutettu Eero Kärkkäinen (sd.) oli pettynyt. Hän ei saanut sitä tietoa, mitä tuii hakemaan.

- Miten saadaan rajoitettua tätä pakolaisten määrää siihen, mitä Lieksa pystyy hoitamaan, kunnolla kouluttamaan ja pitämään täällä, jottei kuntalaiset liikaa aktivoidu maahanmuuttovastaiseksi.

Ja rasismista

Rahan lisäksi Lieksassa puhutaan nyt rasismista. Maanantain tilaisuudessa todettiin monella suulla, että valtaväestön ja maahanmuuttajien välit ovat kiristyneet.

Somalialaisia maahanmuuttajia Lieksassa edusti Saed Guled, joka asui Joensuussa skinirikollisuuden aikaan, 1990-luvun alussa. Hän kehottaa toimimaan yhdessä ja ajoissa.

- Nyt kun olen tullut Lieksaan ja kuullut viranomaisia ja lieksalaisia, niin tilanne on todella huolestuttava. Toivon, että kaupunki, poliisi ja kaikki tekisivät yhteistyötä ja ennakoisivat ja pysäyttäisivät huolestuttavan liikehdinnän. Myöhemmin asia voi räjähtää, toteaa Saed Guled, joka työskentelee nykyisin Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n palveluksessa.

Lieksan pakolaistaustainen maahanmuutto vastaa väestöön suhteutettuna noin 1 200 ihmistä Joensuussa.

_____________________________________________

Karjalainen: Maahanmuuton kulut puhuttivat Lieksassa

Maahanmuuttajatyö tuottaa kustannuspaineita erityisesti Lieksan kaupungin terveys- ja sivistystoimiin, arvioitiin kaupungin järjestämässä maahanmuuttokeskustelussa maanantai-iltana.

Vaikka maahanmuuttajille tehtävät terveystarkastukset ovatkin kuormittaneet terveyskeskusta, ei maahanmuuton koeta vaikuttaneen esimerkiksi terveyskeskuksen palveluihin.

– On hyvin vähän havaintoja siitä, että muilta lieksalaisilta olisi jäänyt saamatta palveluja maahanmuuttajien vuoksi, sosiaali- terveyslautakunnan puheenjohtaja Risto Jukola arvioi.

Kaupunginvaltuutettu Veijo Ikonen (kesk.) näkee, että tiedonsaanti maahanmuuton kuluista on ollut vaikeaa, mikä on lisännyt ihmisten epäluuloa.

– Veronmaksajia kiinnostaa, mitä tämä kaikki maksaa, onko tähän resursseja. Resurssit ovat jo nyt aika vähissä, ja ovat sitä viimeistään kahden vuoden kuluttua, Ikonen arvioi.

Lieksassa on tällä hetkellä noin 200 pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, ja määrä on nopeassa kasvussa. Sosiaali- ja terveystoimen laskelmien mukaan Lieksaan on saapumassa loppuvuonna noin 30–50 uutta tulijaa.

Ensi vuonna ennustetaan saapuvan noin 200 henkilöä lisää, mikä tarkoittaa maahanmuuttajien määrän kaksinkertaistumista ensi vuoden loppuun mennessä nykyiseen verrattuna.

---------------

(pitkä versio)

Voiko Lieksassa asuville maahanmuuttajille käydä kuin alueen romaaneille, jotka karkotettiin kaupungista noin 50 vuotta sitten?

Näin herätteli keskustelua kaupunginjohtaja Esko Lehto, kun joukko kaupungin luottamushenkilöitä sekä virkamiehiä keskusteli maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista maanantai-iltana.

- Vaikka ajatusta onkin heitelty osaksi leikin varjolla, hieman samaa henkeä on aistittavissa jälleen, valitettavasti, Lehto arvioi.

Lieksassa on tällä hetkellä noin 200 pakolaistaustaista maahanmuuttajaa ja määrä on nopeassa kasvussa. Sosiaali- ja terveystoimen laskelmien mukaan Lieksaan on saapumassa loppuvuonna noin 30-50 uutta tulijaa.

Ensi vuonna ennustetaan saapuvan noin 200 henkilöä lisää, mikä tarkoittaa maahanmuuttajien määrän kaksinkertaistumista ensi vuoden loppuun mennessä nykyiseen verrattuna.

Myös kaupungin sivistysjohtaja Jarkko Määttänen näkee, että kulttuurierojen ja ajatusmallien törmäykset voivat Lieksassa pahimmillaan johtaa tilanteen kärjistymiseen.

- On tehtävä töitä, että näin ei pääsisi käymään. Kaupungilla kuulee aika tiukkoja puheita. Ilmapiiri on tiukkenemassa, ja kannattaa miettiä syitä siihen, miksi näin on, Määttänen pohtii.

Kaupunginvaltuutettu Veijo Ikonen (kesk.) näkee, että tiedonsaanti maahanmuuton kuluista on ollut vaikeaa, mikä on lisännyt ihmisten epäluuloa.

- Veronmaksajia kiinnostaa, mitä tämä kaikki maksaa, onko tähän resursseja. Resurssit ovat jo nyt aika vähissä, ja ovat sitä viimeistään kahden vuoden kuluttua, Ikonen arvioi.

Onko Lieksalla varaa?

Lieksassa maahanmuuttajatyö tuottaa kustannuspaineita erityisesti terveys- ja sivistystoimiin.

Keskustelussa vallitsikin laaja yksimielisyys siitä, että kunnille maahanmuuttajista maksettavat korvaukset eivät ole riittävän suuria, vaikka esimerkiksi uudessa kotoutumislaissa valtion korvausaikaa jatkettiin kolmesta neljään vuoteen.

Vaikka maahanmuuttajille tehtävät terveystarkastukset ovatkin kuormittaneet terveyskeskusta, sosiaali-terveyslautakunnan puheenjohtaja Risto Jukolan mukaan on hyvin vähän havaintoja siitä, että muilta lieksalaisilta olisi jäänyt saamatta palveluja maahanmuuttajien vuoksi.

- On annettava mahdollisuus oppia maan tavoille, ja meidän tehtävämme on tasoitella se kulttuuriero. On lähdettävä siitä, että kaupunki selvittää rahoituksen näille palveluille, ja hoitaa velvoitteensa, Jukola toteaa.

Lääkkeeksi Lieksan tilanteen parantamiseen tarjottiin tilaisuudessa lähinnä tiedon lisäämistä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Suomen punainen risti on käynnistämässä yhteistyötä alueen koulujen kanssa tilanteen helpottamiseksi.

- Näihin tilanteisiin auttaa vain tieto, tieto ja tieto, SPR:n maahanmuuttotyön johtaja Leena-Kaisa Åberg toteaa.

Kuvateksti: Saed Guled seurasi keskustelua vakavana. Guledin mukaan somalit voisivat olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jos niin halutaan. Vieressä sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

Tukea muun muassa kodinkoneisiin

Maahanmuuttajat saavat toimeentuloturvansa useista eri lähteistä, joka alkaa kaupungin maksamasta 800 euron kertaluonteisesta alkuavustuksesta.

Maahanmuuttajien saama rahallinen tuki on kotoutumistukea, joka pitää sisällään joko työttömyysturvaa eli työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Tuki voi olla myös näiden yhdistelmää riippuen tilanteesta.

Jos henkilö saa työmarkkinatukea ja erillistä asumistukea, vähentää se kunnan maksamaa toimeentulotukea. Kelan työmarkkinatuki on suuruudeltaan 25,74 euroa päivässä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalle henkilölle 419 kuukaudessa. Tämän lisäksi saa tarpeen mukaan tukea perusmenoihin, kuten vuokraan, sähköön, vakuutuksiin, ruoka- ja vaatekuluihin, vähäiset terveydenhoitomenoihin, sanomalehtien tilauksiin, televisiolupaan, puhelimen käyttöön ja harrastustoimintaan.