Nasima Razmyar: Hallittu maahanmuutto kansakunnan voimavaraksi

Nasima Razmyar: Hallittu maahanmuutto kansakunnan voimavaraksi 7.10.2011

Sain ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua muutama viikko sitten kansainväliseen konferenssiin. Sen otsikkona oli “Monikulttuurisuus – myötävaikutus rauhaan”. UPF:n (European Peace Federation) järjestämässä konferenssissa Sveitsin Genevessä oli paikalla oli noin 200 mielipidevaikuttajaa 40 maasta ja he edustivat laaja-alaisesti yhteiskunnan eri osa-alueita.

Maailman alkuhämäristä alkaen koko ajan on tapahtunut muuttoa paikasta toiseen. Se on mahdollisesti suurin käytännön tekijä, joka on mahdollistanut maapallon eri alueiden asuttamisen. Tällä hetkellä maapallolla on noin 250 miljoonaa maahanmuuttajaa. Se vastaa noin puolta koko Euroopan unionin nykyisestä väestömäärästä. Tämä on hyvä pitää mielessä, ettei sorru vähättelemään maahanmuuttoon liittyvien haasteiden kokoluokkaa.

Konferenssin jälkeen aloin pohtimaan seuraavia näkökulmia aiempaa enemmän. Löytääksemme ratkaisumalleja maahanmuuton suuriin haasteisiin, on yhteistyökykyisten uskonnollisten ja poliittisten johtajien pystyttävä toiminaan yhteistyössä keskenään. Koska tässä ajassa suurin syy maahanmuuttoon on taloudellinen, hyväksikäytön kitkemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kansallisia rajoja ylittävä ihmiskauppa pitää laittaa kuriin. Muualta maailmasta turvapaikkaa haetaan, koska omassa maassa on turvatonta ja sieltä halutaan pois. Talous on globalisoitunut ja senkin seurauksena ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Esimerkiksi USA, Australia ja Kanada ovat valtioita, joiden historiassa maahanmuutolla on ollut keskeinen rooli. Pohjois- ja Kaakkois-Aasiassa puolestaan tällä hetkellä maahanmuutto on paljon suuremmassa roolissa kuin ehkä koskaan enää Euroopassa. Siellä myös osataan hyödyntää “uuskansalaisia” maan vaurastumispyrkimyksissä.

Jos ajattelemme, että maahanmuuttajat vievät kantaväestöltä työpaikat, voisimme samankaltaisen logiikan mukaan sanoa, että naiset vievät työpaikat miehiltä. Jos maahanmuutto tapahtuu hallitsemattomasti, niin syntyy ongelmia. Hallitsematon maahanmuutto tarkoittaa, että se toteutuu lainsäädännöstä ja työmarkkinoiden tilanteesta piittaamatta. Kun kotouttaminen on huolella tehty, maahanmuuttajat pystyvät rikastuttamaan maata myös taloudellisesti. Siksi kotouttamispolitiikasta leikkaaminen ei paranna mahdollisuuksia kotoutumisen onnistumiseen, pikemminkin päinvastoin. Konferenssissa ei keskusteltu pelkästään taloudellisesta, vaan myös poliittisesta integraatiosta. Ongelmat ovat Euroopassa johtuneet suurelta osin siitä, etteivät poliitikot ole kuunnelleet kansalaisiaan. Siitä taas syntyy ilmapiiri, joka antaa äärioikeistolaisille ajatuksille uutta elinvoimaa. Maahanmuutosta täytyy keskustella väistelemättä aihealueen vaikeita teemoja, koska hyssyttely ruokkii salamyhkäisyydestä ja peittelystä voimansa saavaa pelon ilmapiiriä.

Ihmisten liikkuvuudessa ei lopultakaan ole kysymys voimavarojen puutteesta, vaan puute on poliittisesta tahdosta ongelmien ratkaisemiseksi. Ottakaamme lasten oikeudet esimerkiksi siitä, miten kulttuurillinen ilmapiiri voi muuttua lyhyessäkin ajassa. Vielä 20 vuotta sitten lasten oikeuksista YK:ssa vaiettiin, mutta yhteiskuntien kehittyessä on usein luonnollista ottaa lasten oikeudet huomioon ja puolustaa niitä. Lasten oikeudet tulivatkin normiksi globaalin asennekeskustelun vuoksi. Onko seuraavaksi maasta toiseen muuttavien ihmisten vuoro?