Monitori: Helsingin kaupungin suomen kielen opetusmalli kiinnostaa maailmalla

Monitori: Helsingin kaupungin suomen kielen opetusmalli kiinnostaa maailmalla 2.1.2013

Kuinka hyvin maahanmuuttajan pitää osata suomea päästäkseen työelämään? Aihetta pohdittiin Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuudessa, johon kokoontui asiantuntijoita julkishallinnosta, liike-elämästä ja kolmannelta sektorilta. Annika Forsander kertoi Helsingin kaupungin kehittämishankkeesta, jossa kielen opetuksen tavoitteita määritellään sen mukaan, millaista kielitaidon tasoa henkilön työ edellyttää.

Kaupungin monimuotoistuessa myös kaupunkiorganisaatio monimuotoistuu: Helsingissä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrä ja osuus kaupungin työntekijöistä on jatkuvasti lisääntynyt.

Jotta palvelurakenteeseen saadaan mahdollisimman monipuolista ja uudenlaista osaamista, on maahan muuttaneiden osaamisen hyödyntäminen keskeistä. Tämä asettaa kaupungille myös haasteita, koska rekrytointia on kehitettävä, työyhteisöjen tukea tehostettava ja maahanmuuttajille on tarjottava mahdollisuuksia kehittää suomen kielen taitoaan sekä koulutuksissa että työyhteisön jäseninä.

Minkälaista kielitaitoa maahanmuuttajalta voi vaatia?

Kysymys kielitaidon merkityksestä on Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsanderin mukaan keskeinen. Kielitaitovaatimuksia on hänestä arvioitava suhteessa ammatin vaatimuksiin: lääkäreiltä vaadittava kielitaito on erilaista kuin vaikkapa lastenhoitajalta. Puutteellisen kielitaidon ongelmiin on myös uskallettava puuttua:

- Emme voineet piilottaa lääkärien puutteellisesta kielitaidosta nousevia ongelmia poliittisen korrektiuden alle, vaan totesimme, että niille on tehtävä jotain. Ymmärsimme, että kielikoulutusta on kehitettävä, Forsander kertoo.

ASKI-hankkeella kohti parempaa kielitaitoa

ASKI-hankkeen eli ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuuden tarkoituksena on auttaa Helsingin kaupungin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kehittämään suomen kielen taitoaan osana ammatillisten valmiuksiensa parantamista.

Koska laissa ei määritellä mitä riittävällä kielitaidolla tarkoitetaan, ASKI:ssa kehitystyö on lähtenyt liikkeelle aivan alkutekijöistä. Lääkärien kielitaidon kriteerit on määritelty yhteistyössä suomi toisena kielenä -asiantuntijoiden kanssa. Sittemmin kriteerit on määritelty myös sairaanhoitajille, lähihoitajille ja lastentarhanopettajille sekä vanhustyön ammattilaisille.

Kriteerien lisäksi on kehitetty ammattilaisten kielitaidon testausjärjestelmä, jolla testataan puhumisen, kuullun ymmärtämisen, tekstinymmärtämisen ja kirjoittamisen osa-alueita.

- Koulutuksissa harjoitellaan aitoja asiakastilanteita, mikä on saanut kiitosta osallistujilta. Samassa yhteydessä selkokielistettiin myös työpaikkojen ohjeistuksia. Selkokielisistä teksteistä on tullut paljon hyvää palautetta erityisesti suomalaisilta ammattilaisilta: ”Ihanaa, vihdoin ymmärrettäviä ohjeita!”, Forsander naurahtaa.

ASKI:n seuraavia askelia

Vaikka kielikoulutuksia lisättäisiin merkittävästi, ne eivät yksin ratkaise oppimisen tarvetta. Kieltä ei opita vain kursseilla, eikä kiireisiä ammattilaisia ole varaa istuttaa oppitunneilla loputtomiin.

Forsanderin mukaan tarvitaan tapoja, joilla kielenoppiminen voidaan kytkeä osaksi työnteon arkea. ASKI:n tehtävänä on tulevaisuudessa kehittää tapoja, joilla jokainen työyhteisön jäsen voi tukea kollegan suomen kielen oppimista osana osaamisen siirtoa.

Kansainvälisesti innovatiivisena pidettyä hanketta on esitelty jo maailmalla. Kielikysymykset puhuttavat kuitenkin myös lähempänä, ja Helsingin kaupungin tavoitteena onkin saada Espoo, Vantaa ja HUS mukaan ASKI-hankkeeseen tarjoamalla heille hyväksi havaittua kehittämiskokonaisuutta.