Mia Poutanen: Laittomasti maassa olevilla on suuri vaara syrjäytyä

Sisäasiainministeriön blogi: Mia Poutanen: Laittomasti maassa olevilla on suuri vaara syrjäytyä 15.1.2013

Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurimpia haasteita, sanotaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Laittomasti maassa oleskelevat ovat erittäin suuressa vaarassa syrjäytyä, sillä he elävät useimmiten yhteiskunnan ulkopuolella. Jopa niin, ettei heidän olemassaolostaan ole viranomaisilla mitään tietoa. Näin he jäävät hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen saavuttamattomiin, jolloin riski ajautua elättämään itsensä rikollisin keinoin kasvaa ja riski joutua rikollisten hyväksikäyttämäksi tai rikoksen uhriksi lisääntyy.

Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle on jatkunut voimakkaana ja siihen liittyy yhä enemmän kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Euroopan komissio arvioi Euroopassa elävän laittomasti 3-10 miljoonaa ihmistä. Eli reilusti Suomen kokoinen populaatio elää ja asuu Euroopan unionin alueella laittomasti.

Suomessa laittomasti maassa oleskelevia tavataan viranomaisten toimesta vuosittain muutama tuhat. Vuonna 2012 Keskusrikospoliisin tilaston mukaan tavattiin 3 623 laittomasti maassa oleskellutta henkilöä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkkaa lukumäärää siitä, miten monta ihmistä oikeasti elää Suomessa tai muualla laittomasti. Laittomasti maassa oleva elää niin sanotusti maan alla.

Laittoman maahantulon torjunta on tehokkainta ja yhteiskunnalle edullisinta, kun laiton maahantulo pystytään torjumaan etukäteen. Kansainvälisesti on arvioitu, että yksi ennalta estetty laiton maahantulo säästää yhteiskunnan varoja 30 000 - 50 000 euroa. Jälkikäteisistä toimista pelkästään maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoon liittyvän saattotoiminnan kustannukset olivat vuonna 2011 poliisille yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa ja poliisi käytti noin seitsemän henkilötyövuotta maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoon liittyviin saattotehtäviin.

Laiton maahantulo ei ole Suomessa suuri ongelma ja hyvä näin. Yhtenä syynä siihen, että Suomi ei ole erityisen houkutteleva maa laittomille maahantulijoille lienee se, että Suomessa tiedetään ulkomaalaisvalvonnan, turvapaikkaprosessin ja maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon olevan toimivaa.

Laiton maahantulo aiheuttaa kuitenkin yhteiskunnalle kustannuksia sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta negatiivisia ilmiöitä ja tapahtumia. Lisäksi laiton maahantulo ja laiton maassa oleskelu asettaa laittomasti maassa oleskelevan henkilön alttiiksi monenlaiselle hyväksikäytölle. Suurena uhkana ovat ihmiskauppiaat ja järjestäytynyt rikollisuus, joiden uhriksi yhteiskunnan ulkopuolella elävä helposti ajautuu.

Suomessa viranomaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tavoitteena on, että laittoman maahantulon tilanne pysyy hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat sekä uskottavia että tehokkaita. Torjuntatoimet halutaan mitoittaa tilanteen vaatimalla tavalla, ei yli- eikä alireagoiden.

Laittoman maahantulon torjuntaa tehdään huomaamattomasti, mutta laajalla rintamalla ja tehokkaasti. Ilmiötä ei haluta paisutella, ihmisiä ei haluta osoitella eikä luoda turhia uhkakuvia ilmiön leviämisestä, vaikka rajat Eurooppaan ovat auki ja laittomasti Euroopan alueella oleskelevat pääsevät liikkumaan rajojen yli vapaasti.

Rajat Euroopan maiden välillä ovat kuitenkin avoinna ja yksi Euroopan perusoikeuksista on ihmisten vapaa liikkuvuus. Laittomasti oleskelevista siirtolaisista aiheutuvat ongelmat ovat Suomeen verrattuna täysin eri mittakaavassa muutamissa Etelä-Euroopan maissa. Halutessaan näissä maissa laittomasti oleskelevilla siirtolaisilla on vapaa reitti matkustaa Suomeenkin ilman, että heidän matkustusoikeuteensa voi kukaan puuttua. Yli 90 prosenttia Suomessa laittomasti oleskelevista henkilöistä on saapunut Suomeen sisärajojen kautta.

Perinteisesti on ajateltu, että laitonta maahantuloa torjutaan ulkorajoilla Rajavartiolaitoksen toimesta rajatarkastusten yhteydessä. Suomessa laitonta maahantuloa torjutaan kuitenkin Euroopan rajaturvallisuusstrategiaa mukaillen neljällä eri tasolla: laittoman maahantulon lähtö- ja kauttakulkumaissa, lähialueilla, ulkorajoilla ja sisämaassa. Keskeisimpiä viranomaisia laittoman maahantulon torjunnassa ovat poliisi, Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto sekä ulkoasiainministeriö ulkomaan edustustoineen. Myös monella muulla viranomaisella on merkittävä rooli laittoman maahantulon torjuntatyössä.

Laittoman maahantulon torjunnassa siirryttiin uudelle tasolle, kun sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä ministeri Päivi Räsäsen johdolla vahvisti lokakuussa 2012 poikkihallinnollisen laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman vuosille 2012–2015. Näin ensimmäistä kertaa laittoman maahantulon parissa toimivat viranomaiset eri hallinnonaloilla yhteisesti sitoutuivat korkealla tasolla toteuttamaan laittoman maahantulon torjuntaan liittyviä toimenpidesuosituksia.

Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma perustuu jo ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitettyyn velvoitteeseen luoda viranomaisille yhteinen toimintaohjelma, jonka puitteissa laitonta maahantuloa torjutaan. Toimintaohjelman painopisteenä on pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan perustuen laittoman maahantulon torjuntaan vaikuttavan lainsäädännön päivittäminen sekä laittoman maahantulon torjuntaan läheisesti liittyvien viranomaisprosessien nopeuttaminen.

Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma sisältää kaikkiaan 21 eri viranomaisille vastuutettua toimenpidesuositusta. Kuuden suosituksen toteuttaminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja muilla toimenpiteillä on tarkoitus kehittää eri viranomaisten toimintaa ja yhteistä tekemistä laittoman maahantulon ilmiöiden torjumiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Kiireellisimmin toteutettaviksi toimenpiteiksi ohjelmassa on määritelty ulkomaalaisvalvonnan toimivaltuussäännösten päivittäminen sekä laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvien tekojen kriminalisointia koskevien lainsäädäntöhankkeiden loppuun saattaminen.

Jotta toimenpidesuositukset eivät jäisi unohduksiin, niiden toteutumista seurataan ministeriryhmän toimesta. Lisäksi laittoman maahantulon tilannetta ja ilmiöitä seurataan ja siitä raportoidaan Poliisihallituksen johdolla toimivassa poikkihallinnollisessa laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmässä.

Valmistuessani poliisiksi vuonna 1990 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 20 000 ulkomaalaista, ensimmäiset turvapaikanhakijat vasta löysivät tiensä Suomeen ja ilman asianmukaisia dokumentteja maahan pyrkineet ulkomaalaiset pääsääntöisesti käännytettiin suoraan rajalta. Poliisi tai muu virkamies tapasi vierasta kieltä puhuvan virkatehtävällään äärimmäisen harvoin. Tänä päivänä Suomessa asuu yli 200 000 ulkomaalaista laillisesti ja laittomasti Suomessa olevia ulkomaalaisiakin tavataan vuosittain tuhansia. Tälläkin toimintasektorilla viranomaisten toimintaympäristö on parin vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi ja viranomaisten toiminnan on pysyttävä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Laajasti poikkihallinnollisesti hyväksytty laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma on yksi osoitus siitä, että Suomessa viranomaiset eivät ole lokeroituneet omiin nurkkiinsa vaan töitä tehdään yhdessä yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mia Poutanen
Poliisitarkastaja
Poliisihallitus