Helsingin Sanomat: Suomi tarvitsee maahanmuuttoa

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Suomi tarvitsee maahanmuuttoa 28.1.2013

Tuoreet Tilastokeskuksen mittaukset antavat sävyä keskusteluun, jota käydään työllisyydestä, työttömyydestä, täystyöllisyyden ja työvoimapulan käsitteestä sekä maahanmuutosta.

Tilastot kertovat tiivistettynä seuraavaa: Suomen työttömyysprosentti pienenee, työllisyys paranee ja maahanmuutto lisääntyy. Siis kaikki yhtä aikaa – ja kaikki Tilastokeskuksen mukaan.

Suomessa on jankattu käsitteistä työvoimapula ja täystyöllisyys. Keskustelua vievät väärille raiteille muutamat tulkinnat. Yksi tällainen on se, että Suomessa tieten tahtoen halutaan pitää työttömien reserviä, jotta palkkakehitystä saataisiin jarrutetuksi.

Nollan prosentin työttömyys on reaalimaailmassa mahdottomuus. Aina on työpaikkaa vaihtavia, jotka haluavat hetken etsiä koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa työtä eivätkä ota ensimmäisenä työttömyyspäivänään ensimmäistä vastaan tulevaa työpaikkaa.

Lisäksi talouden rakenteet ovat koko ajan hiljaisessa muutoksessa. Joillakin aloilla vähennetään väkeä, jonka on uusille aloille päästäkseen kouluttauduttava uudestaan. Siirtyminen työpaikasta toiseen vie aikaa ja lisää koulutusjaksojen molemmissa päissä työttömien määrää. Suomessa kitkaa tuottaa myös se, että siirtyminen työn perässä on hankalaa. Asuntoa on vaikea jättää, vaikka se olisi seudulla, jolla ei ole työtä nyt eikä tulevaisuudessa. Työttömien seassa on myös ihmisiä, jotka eivät kaipaa työtä.

Yhteenlaskettuna nämä ryhmät tuottavat aina muutaman prosentin rakennetyöttömyyden. Täystyöllisyys tarkoittaa nykyaikaisessa teollisuusmaassa siten ehkä noin viiden prosentin työttömyyttä. Se ei ole kenenkään toive vaan lähes luonnonvoimainen ilmiö.

Toinen harhauttava keskustelu käydään työvoimapulasta. Käsite yksinkertaistetaan siten, että kun on työttömiä, silloin ei voi olla työvoimapulaa. Ja kun sitten ei ole työvoimapulaa, maahanmuuttoa ei tarvita – meillähän on omasta takaa varasto työttömiä.

Työvoimapula ei tule yhtäkkiä ja samaan aikaan kaikille aloille. Yksi ala kehittyy, jolloin tuotteiden tai palveluiden kysyntä kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää nopeammin kuin työn tarjontaa. Toisella alalla kehitys onkin vastakkaista. Ensimmäisen alan esimerkkejä on löydettävissä Suomestakin: vaikkapa ohjelmistoalalla ja hoitoammateissa on huutava pula osaavasta työvoimasta.

Voi siis aivan hyvin olla yhtä aikaa työvoimapula ja työttömiä jopa yli rakennetyöttömyysprosentin.

Talouskasvu saavutetaan tuottavuutta ja työvoimapanosta kasvattamalla. Aina parempi, jos molemmat kasvavat.

Suomessa tuottavuuden kova kasvu on hiipunut. Taloustutkijoiden mukaan tuottavuus kasvaa ennen kaikkea talouden omien tarpeiden, keksintöjen ja kysynnän siivittämänä. Poliittiseen ohjaukseen se reagoi huonosti. Työvoimapanoksen kasvattaminen jää selvästi tehokkaammaksi tavaksi tuottaa kasvua.

Pitkän aikavälin trendin ongelma on, että lapsia syntyy Suomeen liian vähän suhteessa ikääntyviin. Vuonna 2012 Suomen luonnollinen väestönlisäys – syntyneiden enemmyys suhteessa kuolleisiin – oli Tilastokeskuksen mukaan 8 000 henkeä. Vuodesta 2011 suhde on kuitenkin kutistunut 1 350 hengellä.

Maahanmuutto on kompensoinut tilannetta.

Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2012 lähes 25 000 hengellä. Suurin selitys tähän on se, että muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2012 suurempi kuin koskaan aiemmin. Maahanmuuttoja oli 16 800 enemmän kuin maastamuuttoja.

Suomi tarvitsee lisääntyvää maahanmuuttoa ihan itsekkäistä taloudellisista syistä. Onneksi muutto on kiihtynyt, vaikka asiaa ei ole juuri osattu tai uskallettu avittaa. Kunpa tämä talouden potentiaali vielä osattaisiin hyödyntää – siis tarjottaisiin työtä.