Vantaan Sanomat: Katja Bloigu: ”Valtio on avuton maahanmuuttoasioissa”

Vantaan Sanomat: Katja Bloigu: ”Valtio on avuton maahanmuuttoasioissa” 24.1.2013

– Jo 90-luvulla oli tiedossa, että hoitoväkeä tarvitaan lisää, muuten Suomi ei pärjää. Miksei jo silloin herätty tekemään toimenpiteitä maahanmuuttajien työllistämiseksi? kysyy vantaalainen maahanmuuttopolitiikkaa tutkinut kulttuurintutkija Katja Bloigu.

Bloigun mukaan valtio on edelleenkin avuton luomaan maahanmuuttajia työllistäviä keinoja, joilla maan väestöllinen huoltosuhde saataisiin kuntoon. Tämä selviää hänestä ministeriöiden Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiasta julkistetuista teeseistä.

– Strategiassa esitetyt toimet eivät ole mitään toimenpiteitä, vaan lähtökohtia, joiden pohjalta toimenpiteitä pitäisi EU-maissa tehdä, Bloigu lataa.

– Euroopan komissio on kirjannut lähtökohdat Eurooppa 2020 -raporttiinsa 2010. Näitä ovat maahanmuuttajien työllisyyden ja kotouttamisen parantaminen sekä mahdollisuuksien antaminen kaikille. Nämä lähtökohdat esitetään Suomessa siis johtopäätöksinä, Bloigu ihmettelee.

Tutkijan mukaan maahanmuuttajien heikkoon työllisyyteen vaikuttaa Suomessa sinnittelevä vanha hyvinvointiyhteiskunnan malli, joka perustuu ideaan suljetusta kansallisvaltiosta. Mallissa maan kansalaisten etu asetetaan aina etusijalle. Näistä lähtökohdista maahanmuuttajiin suhtaudutaan eriarvoisina muukalaisina.

– Meillä työmarkkinoita ajatellaan yhä usein kansallisesti, vaikka pitäisi ajatella yli valtioiden rajojen. Maahanmuuttokeskustelu on aloitettava uudelta pohjalta, koska ylirajaisuus, globaalisuus on päivän sana.

Bloigun mielestä maahanmuuttajille tulisi tarjota enemmän joustoja työllistymiseen: koulutusvaatimuksia pitäisi höllätä ja matalan kynnyksen opiskelupaikkoja järjestää. Bloigun mukaan valtio on vältellyt vastuutaan maahanmuuttajien työllistämisessä.

– On helpompi ulkoistaa ongelma yrityksille kuin hoitaa asia itse kuntoon.

Tilanne on johtanut siihen, että ”mieluummin Espanjasta tuodaan maahan hoitajia kuin työllistetään Espoon työttömät maahanmuuttajat, jotka tahtoisivat tehdä töitä”.

– Ja sitten maahanmuuttajiamme syyllistetään siitä, etteivät he tee töitä, Bloigu oudoksuu.

Bloigu pitää myönteisenä ministeriöiden hanketta, jossa kokeillaan paraikaa eri koulutusjärjestelyjä maahanmuuttajille. Tarvitaan kuitenkin paljon uusia poliittisia toimia ja asennemuutoksia. Monilla työnantajillakin on yhä kielteisiä asenteita.

– Rakennusalan yrittäjän Osman Abdin mukaan rasismi loppuu siihen, kun maahanmuuttaja ja kantasuomalainen tekevät töitä yhdessä.

Keväällä julkaistaan Bloigun esikoiskirja Laittoman rajalla, joka käsittelee Euroopan ja Suomen rajaturvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Kuvateksti:
Kulttuurintutkija Katja Bloigun mukaan sotahistorian läheisyys voi olla keskeisin syy Suomessa ajoittain ryöpsähtävään muukalaisvihaan: vihollisen pelko voi elää hyvin syvällä. Bloigun mielestä Suomessa sivistys merkitsee valitettavan usein vain koulujen käymistä, ei toisten ihmisten kunnioittamista ja ihmisarvoista kohtelua.