HS: Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta

Helsingin Sanomat, mielipide: Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta 17.1.2013

Tut­ki­muk­sis­sa on ha­vait­tu, et­tä syr­ji­vä käyt­täy­ty­mi­nen on usein se­kä tie­dos­ta­ma­ton­ta et­tä yleis­tä. Sen vä­hen­tä­mi­nen on kui­ten­kin vai­keaa, jos esi­mer­kik­si sa­nat "syr­jin­tä" ja "ra­sis­mi" ovat hy­vin la­tau­tu­nei­ta. Tä­mä nä­kyy myös me­neil­lään ole­vas­sa ra­sis­mi­kes­kus­te­lus­sa.

Kun syr­jin­tä yh­dis­tyy ab­so­luut­ti­seen pa­huu­teen, sii­tä syy­tet­ty nou­see ta­ka­ja­loil­leen. Jaak­ko Lyy­ti­nen (HS Kult­tuu­ri 12. 1.) te­ki har­vi­nai­sen avauk­sen ker­to­mal­la omis­ta en­nak­ko­luu­lois­taan syn­ny­tys­osas­tol­la ta­paa­maan­sa poh­jois­af­rik­ka­lais­ta isää koh­taan.

Syr­jin­nän kiel­toon tu­li­si kui­ten­kin suh­tau­tua kuin lii­ken­ne­sään­töi­hin; on luon­nol­lis­ta, et­tä teem­me vä­lil­lä vir­hei­tä, kun huo­miom­me on kiin­nit­ty­nyt mui­hin asioi­hin (jot­kut ih­mi­set useam­min kuin toi­set). Sil­ti on kaik­kien kan­nal­ta pa­rem­pi, et­tä yri­täm­me nou­dat­taa sään­tö­jä.

SYR­JIN­TÄ on käyt­täy­ty­mis­tä, jos­sa toi­sen ryh­män jä­se­niä koh­del­laan huo­nom­min kuin oman ryh­män jä­se­niä vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa. Omia suo­si­va ja toi­sia syr­ji­vä käyt­täy­ty­mi­nen on usein tie­dos­ta­ma­ton­ta.

Tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sam­me kä­vi il­mi, et­tä kun yh­tä pä­te­vä suo­ma­lai­nen ja ve­nä­läis­taus­tai­nen työn­ha­ki­ja ha­ki­vat työ­tä, suo­ma­lai­nen pyy­det­tiin haas­tat­te­luun kak­si ker­taa to­den­nä­köi­sem­min kuin ve­nä­läi­nen. Ve­nä­läi­sen täy­tyi siis ha­kea kak­si ker­taa enem­män työ­paik­ko­ja kuin suo­ma­lai­sen pääs­täk­seen haas­tat­te­luun. Tä­mä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä suu­rin osa työn­an­ta­jis­ta oli­si lä­peen­sä pa­ho­ja ra­sis­te­ja. Päin­vas­toin, mo­ni on luul­ta­vas­ti tie­toi­sil­ta asen­teil­taan var­sin su­vait­se­va.

RUOT­SIS­SA tut­kit­tiin työn­an­ta­jien asen­tei­ta maa­han­muut­ta­jia koh­taan haas­tat­te­lu­kut­su­jen jäl­keen. Asen­tei­ta suo­raan mit­taa­va ky­se­ly ei yl­lät­täen en­nus­ta­nut työn­an­ta­jien rek­ry­toin­ti­syr­jin­tää. Sen si­jaan tes­ti, jos­sa mi­tat­tiin sa­no­jen yh­dis­tä­mis­no­peuk­sia, en­nus­ti syr­jin­tää hy­vin; ha­lu vas­ta­ta po­liit­ti­ses­ti kor­rek­tis­ti ei vai­ku­ta no­peu­teen, jol­la ai­vom­me yh­dis­tä­vät ko­ti­mai­sen ja ul­ko­mai­sen ni­men, esi­mer­kik­si Pek­ka tai Ah­med, sa­naan "ah­ke­ra".

Yh­teis­kun­nas­sa val­lit­se­vat ste­reo­ty­piat eri ih­mis­ryh­mis­tä vai­kut­ta­vat ta­hat­to­mas­ti ai­vo­jem­me tie­don­kä­sit­te­lyp­ro­ses­siin; kiel­tei­set asiat yh­dis­ty­vät no­peam­min nii­hin ryh­miin, jois­ta on jo val­miik­si saa­ta­vil­la kiel­tei­siä ste­reo­ty­pioi­ta. Ruot­sis­sa tes­ta­tuis­ta työn­an­ta­jis­ta lä­hes 80 pro­sent­tia oli reak­tio­no­peu­ten­sa pe­rus­teel­la vä­hin­tään lie­väs­ti en­nak­ko­luu­loi­sia. Kun ai­kaa tai in­for­maa­tio­ta on niu­kal­ti, luo­tam­me usein en­sim­mäi­se­nä mie­leem­me tu­le­vaan ar­vioon, ja sil­loin syr­ji­tään­kin hel­pom­min.

SYR­JIN­NÄN usein ta­hat­to­man luon­teen huo­mioi­mi­nen hel­pot­tai­si sii­tä pu­hu­mis­ta. Ku­ten lii­ken­tees­sä pu­nai­sia päin aja­mi­nen, myös vää­rin pe­rus­tein teh­ty rek­ry­toin­ti­pää­tös tai ri­kos­epäi­ly pi­täi­si voi­da tun­nus­taa il­man pel­koa lei­mau­tu­mi­ses­ta. Lii­ken­tees­sä hy­väk­sym­me myös lii­ken­ne­mer­kit muis­tut­ta­mas­sa mei­tä sään­nöis­tä. Myös syr­jin­tä vä­he­nee, jos rek­ry­toin­ti­pro­ses­sis­sa on tie­tyt etu­kä­teen so­vi­tut kri­tee­rit, joi­den pe­rus­teel­la ha­ki­joi­ta ar­vioi­daan.

Ste­reo­ty­piat voi­vat kui­ten­kin muut­tua. Jos hen­ki­löl­lä on pal­jon kon­tak­te­ja "hei­hin", hä­nen kä­si­tyk­sen­sä "heis­tä" si­säl­tää kiel­teis­ten ste­reo­ty­pioi­den li­säk­si usein myös pal­jon myön­tei­siä asioi­ta, jol­loin tie­dos­ta­ma­ton en­nak­ko­luu­loi­suus vä­he­nee. Sik­si Lyy­ti­sen ja hä­nen syn­ny­tys­sai­raa­las­sa ta­paa­man­sa poh­jois­af­rik­ka­lai­sen isän lap­sil­la on tu­le­vai­suu­des­sa to­den­nä­köi­ses­ti vä­hem­män en­nak­ko­luu­lo­ja toi­siaan koh­taan kuin hei­dän isil­lään.

Lii­sa Lar­ja
tut­ki­ja

Kar­me­la Lieb­kind
so­siaa­li­psy­ko­lo­gian pro­fes­so­ri
Hel­sin­gin yli­opis­to