Helsingin Sanomat, mielipide: Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta 17.1.2013
Tutkimuksissa on havaittu, että syrjivä käyttäytyminen on usein sekä tiedostamatonta että yleistä. Sen vähentäminen on kuitenkin vaikeaa, jos esimerkiksi sanat "syrjintä" ja "rasismi" ovat hyvin latautuneita. Tämä näkyy myös meneillään olevassa rasismikeskustelussa.
Kun syrjintä yhdistyy absoluuttiseen pahuuteen, siitä syytetty nousee takajaloilleen. Jaakko Lyytinen (HS Kulttuuri 12. 1.) teki harvinaisen avauksen kertomalla omista ennakkoluuloistaan synnytysosastolla tapaamaansa pohjoisafrikkalaista isää kohtaan.
Syrjinnän kieltoon tulisi kuitenkin suhtautua kuin liikennesääntöihin; on luonnollista, että teemme välillä virheitä, kun huomiomme on kiinnittynyt muihin asioihin (jotkut ihmiset useammin kuin toiset). Silti on kaikkien kannalta parempi, että yritämme noudattaa sääntöjä.
SYRJINTÄ on käyttäytymistä, jossa toisen ryhmän jäseniä kohdellaan huonommin kuin oman ryhmän jäseniä vastaavassa tilanteessa. Omia suosiva ja toisia syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta.
Tuoreessa tutkimuksessamme kävi ilmi, että kun yhtä pätevä suomalainen ja venäläistaustainen työnhakija hakivat työtä, suomalainen pyydettiin haastatteluun kaksi kertaa todennäköisemmin kuin venäläinen. Venäläisen täytyi siis hakea kaksi kertaa enemmän työpaikkoja kuin suomalaisen päästäkseen haastatteluun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suurin osa työnantajista olisi läpeensä pahoja rasisteja. Päinvastoin, moni on luultavasti tietoisilta asenteiltaan varsin suvaitseva.
RUOTSISSA tutkittiin työnantajien asenteita maahanmuuttajia kohtaan haastattelukutsujen jälkeen. Asenteita suoraan mittaava kysely ei yllättäen ennustanut työnantajien rekrytointisyrjintää. Sen sijaan testi, jossa mitattiin sanojen yhdistämisnopeuksia, ennusti syrjintää hyvin; halu vastata poliittisesti korrektisti ei vaikuta nopeuteen, jolla aivomme yhdistävät kotimaisen ja ulkomaisen nimen, esimerkiksi Pekka tai Ahmed, sanaan "ahkera".
Yhteiskunnassa vallitsevat stereotypiat eri ihmisryhmistä vaikuttavat tahattomasti aivojemme tiedonkäsittelyprosessiin; kielteiset asiat yhdistyvät nopeammin niihin ryhmiin, joista on jo valmiiksi saatavilla kielteisiä stereotypioita. Ruotsissa testatuista työnantajista lähes 80 prosenttia oli reaktionopeutensa perusteella vähintään lievästi ennakkoluuloisia. Kun aikaa tai informaatiota on niukalti, luotamme usein ensimmäisenä mieleemme tulevaan arvioon, ja silloin syrjitäänkin helpommin.
SYRJINNÄN usein tahattoman luonteen huomioiminen helpottaisi siitä puhumista. Kuten liikenteessä punaisia päin ajaminen, myös väärin perustein tehty rekrytointipäätös tai rikosepäily pitäisi voida tunnustaa ilman pelkoa leimautumisesta. Liikenteessä hyväksymme myös liikennemerkit muistuttamassa meitä säännöistä. Myös syrjintä vähenee, jos rekrytointiprosessissa on tietyt etukäteen sovitut kriteerit, joiden perusteella hakijoita arvioidaan.
Stereotypiat voivat kuitenkin muuttua. Jos henkilöllä on paljon kontakteja "heihin", hänen käsityksensä "heistä" sisältää kielteisten stereotypioiden lisäksi usein myös paljon myönteisiä asioita, jolloin tiedostamaton ennakkoluuloisuus vähenee. Siksi Lyytisen ja hänen synnytyssairaalassa tapaamansa pohjoisafrikkalaisen isän lapsilla on tulevaisuudessa todennäköisesti vähemmän ennakkoluuloja toisiaan kohtaan kuin heidän isillään.
Liisa Larja
tutkija
Karmela Liebkind
sosiaalipsykologian professori
Helsingin yliopisto