Yle: EU:n rajavalvonnan uudistaminen epäilyttää vihreiden Cronbergia

Yle Uutiset: EU:n rajavalvonnan uudistaminen epäilyttää vihreiden Cronbergia 23.1.2013
Tarja Cronberg: Korvaako rajavalvonta maahanmuuttopolitiikan? (blogi)
MTV3: EU tehostaa otettaan Schengen-alueen ulkorajoilla

Europarlamentaarikko Tarja Cronbergin mielestä EU:n suunnitelmat kehittää ulkorajojen valvontaa tulevat kalliiksi talouskriisin keskellä. Cronbergin mukaan vaikuttaa siltä, että yhteisen maahanmuuttopolitiikka puute korvataan rajavalvonnan tehostamisella.

Euroopan unionin suunnitelmat rajavalvonnan uudistuksista huolestuttavat vihreiden europarlamentaarikkoa Tarja Cronbergia. Cronberg ihmettelee blogikirjoituksessaan, miten EU:lla on varaa laittaa satoja miljoonia euroja uudistuksiin talouskriisin keskellä.

Cronberg viittaa Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin suunnittelemaan Eurosur-ohjelmaan, jossa Euroopan ulkorajoja valvonta hoidettaisiin viimeisimmällä tekniikalla. Cronbergin mukaan tähän kuuluisi muun muassa miehittämättömien lennokkien käyttö.

Euroopan parlamentti arvioi joulukuussa 2011 Eurosur-järjestelmän hinnaksi vajaat 340 miljoonaa euroa. Cronberg kirjoittaa blogissaan, että hinnaksi tulisi lähes 400 miljoonaa euroa. Eurosurin on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden lokakuussa.

Cronberg nostaa esille myös suunnitelmat niin sanotuista älykkäistä rajoista. EU:n Smart Borders -järjestelmä on biometriikkaan perustuva rajanylitystietojärjestelmä, jota pidetään keskeisenä apuvälineenä laittoman maahantulon ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Cronbergin mukaan järjestelmän hintalappu on 1,1 miljardia euroa.

- Lennokit ja älykkäät rajat ovat eräänlainen kyyninen vastaus arabikevääseen ja sen myötä kasvaneeseen maahanmuuttoon, Cronberg kirjoittaa.

Cronberg epäilee, että teknologiaan panostamisella pyritään korvaamaan yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan puutteet.

____________________________

Tarja Cronberg: Korvaako rajavalvonta maahanmuuttopolitiikan? (blogi)

Keskellä talouskriisiä EU suunnittelee valtavaa panostusta rajavalvontaan. Niin kutsutun Eurosur-ohjelman tarkoituksena on partioida Euroopan ulkorajoja viimeisimmällä tekniikalla, muun muassa miehittämättömillä lennokeilla. Eurosurin hinta olisi lähes 400 miljoonaa euroa.

Jäsenmaat myös kehittävät niin sanottuja älykkäitä rajoja saadakseen rajojen ylitykset 100-prosenttiseen kontrolliin. Massiivinen tietopankki säilyttäisi kaikki tiedot – sormenjäljet mukaan lukien – kaikilta, jotka tulevat Unioniin tai lähtevät sieltä. Tällöin saataisiin täydellinen kuva niistä, jotka kullakin hetkellä ovat laittomasti maassa. Hintalappu on 1,1 miljardia euroa.

Lennokit ja älykkäät rajat ovat eräänlainen kyyninen vastaus arabikevääseen ja sen myötä kasvaneeseen maahanmuuttoon. Vaikka taustalla on pelko ihmismassoista, jotka tulisivat Pohjois-Afrikasta Etelä-Eurooppaan, on tarkoitus soveltaa uutta teknologiaa kaikilla ulkorajoilla, myös Suomen rajoilla. Näin ollen myös jokainen Suomeen Venäjältä tuleva ostosmatkailija rekisteröitäisiin tarkkaan niin tullessaan kuin lähtiessäänkin. Koska rajavalvonta näin huomattavasti hidastuisi, perustettaisiin rajoille myös nopeat automaattiset portit, joista koodatut matkailijat pääsisivät välittömästi läpi. Mutta mitä tietoja sallittaisiin rekisteröidä? Kysymys on vielä avoin.

Uuden teknologian avulla rajavalvontavirasto Frontex aikoo perustaa alueellisia tietopankkeja, hallitsee näiden välistä tiedonvälitystä, ja keskittää kaiken tiedon itselleen. Mutta mitä etua järjestelmästä oikein olisi, jotta se olisi puolentoista miljardin arvoinen juuri kun kaikesta pitäisi säästää?

Laittomasti maassa olevat eivät sillä löydy, että tiedetään, että he eivät ole palanneet rajaa ylittäen. Pelkkä tieto ei tuo turvallisuutta. USA:ssa, joka on kokeillut vastaavaa järjestelmää, se on ollut floppi. Koko maan kattavaa lähtövalvontaa ei koskaan toteutettu. Tietojen keruu sinänsä ei siis ratkaise rajavalvonnan ongelmaa.

Vaikuttaa pahasti siltä, että EU:ssa teknologialla korvataan yhteisen turvapaikkapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan puutteet. Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ei odotuksista huolimatta ole saatu aikaan vuoteen 2012 mennessä, mikä oli tavoite.

Uudella järjestelmällä on selviä vaikutuksia ihmis- ja perusoikeuksiin. Frontexia on kritisoitu niin sanotuista push-back-operaatioissa, joissa pakolaislaivat tutkimatta palautetaan lähtömaahan. Jos pakolaisia täynnä oleva laiva voidaan havaita lennokilla Pohjois-Afrikan rannikon ulkopuolella, ei se välttämättä johda ihmisten pelastumiseen, vaan nopeampaan käännytykseen. Toisaalta juuri pelastamista on tarkoituksellisesti käytetty perusteluna tehokkaammalle rajavalvonnalle.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut muun muassa Italian palautusoperaatioista. Kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan nimenomaan Frontexin toimista, joissa on rikottu esimerkiksi oikeutta hakea turvapaikkaa, tai yksityisyyden suojaa antamalla henkilötietoja kolmannelle taholle. Jäsenmaat ja Frontex molemmat ovat rikkoneet maahanmuuttajien oikeuksia. Yhteisille pelisäännöille on tarvetta.

Tällä hetkellä Suomessa irtisanotaan rajavalvojia. Jos samanaikaisesti panostetaan miljardeja rajavalvonnan automatisointiin, ei se välttämättä paranna rajavalvontaa. Päinvastoin, inhimillinen tekijä jää pois, ja rajavalvonnasta tulee täysin mekanisoitua. Tällöin myös organisoidulla rikollisuudella on helpompi löytää tapoja ylittää rajat samanaikaisesti, kun turvapaikkaan oikeutettuja palautetaan alkuperäismaahan.

Tällä hetkellä rajavalvontalainsäädännöstä käydään keskustelua niin Euroopan neuvostossa kuin parlamentissakin. Sen sijaan, että yritettäisiin löytää ratkaisua inhimillisempään ja yhteiseen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan, panostetaan kovaan valvontateknologiaan.

____________________________

MTV3: EU tehostaa otettaan Schengen-alueen ulkorajoilla

EU on ottamassa käyttöön tehokkaampia keinoja ulkorajojensa valvontaan ja laittoman maahanmuuton kitkemiseen.

Miljardeja euroja maksavilla järjestelmillä on tarkoitus vähentää merellä menetettyjen ihmishenkien määrää ja ehkäistä valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja huumeiden salakuljetusta.

Uuteen teknologiaan perustuvilla rajatarkastuksilla pyritään lisäksi saamaan Euroopan ulkopuolelta saapuvien tulemisista ja menemisistä entistä tarkempaa tietoa.

Laiton maahanmuutto EU:ssa vähentynyt

Arviot laittoman maahanmuuton määristä ovat karkeita ja vaihtelevat paljon. EU:n alainen Rajaturvallisuusvirasto Frontex kuitenkin arvioi, että tilanne oli viime vuonna huomattavasti parempi kuin vielä arabikevään aikoihin vuonna 2011.

Erityisen suurta pudotus on ollut Välimeren ja Kreikan ja Turkin välisen maarajan reiteillä.

Luvattoman siirtolaisuuden vähenemisen taustalla on muun muassa arabikevään vaikutusten laimeneminen ja Euroopan heikko taloustilanne. Myös Kreikan poliisin paljon kritiikkiä saanut, laittomia maahanmuuttajia vastaan suunnattu Xenios Zeus -operaatio, on vähentänyt haluja tulla Kreikkaan.

Juuri Kreikan ja Turkin välinen maaraja on ollut jo vuosia laittoman maahantulon polttopiste. Kreikka on rakentanut alueelle jopa aidan estääkseen luvattomia maahantulijoita saapumasta maahan.

Vaikka tilanne nyt on parempi, se voi Frontexin suomalaisen pääjohtajan Ilkka Laitisen mukaan muuttua nopeastikin.

– Kun katsotaan esimerkiksi Syyrian tilannetta tai sitten mikä on tilanne Libyassa tai tuolla Sahelin alueella, niin näihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Arabikevät opetti Euroopan unionille sen, että tällaisiin tilanteisiin tulee varustautua paremmin.

EUROSUR yhtenäistää rajavalvontaa

Varustautumiseen kuuluu muun muassa se, että EU on luomassa yhtenäistä rajavalvontajärjestelmää. EUROSUR-järjestelmässä jäsenvaltioiden rajavalvonnasta vastaavat viranomaiset vaihtavat tietoja keskenään ja tekevät tiivistä yhteistyötä Frontexin kanssa.

EU aikoo tulevaisuudessa hyödyntää Schengen-alueen ulkorajojen valvonnassa muun muassa miehittämättömiä lentolaitteita, satelliitteja ja sensoreja. Myös Suomessa Rajavartiolaitos pohtii miehittämättömien lentolaitteiden käyttöä rajavalvonnassa. Vielä päätöksiä laitehankinnoista ei kuitenkaan ole tehty.

– Tätä on tutkittu, ja tähän EUROSURiin tullaan myöhemmässä vaiheessa liittämään muun muassa EU:n satelliittitoimintaa, ja yhtenä vaihtoehtona tutkitaan nimenomaan tällaisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttöä rajavalvonnassa, sanoo yksikön päällikkö Matti Sarasmaa Rajavartiolaitokselta.

Asetusluonnosta yhtenäisestä rajavalvontajärjestelmästä käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvostossa että parlamentissa. Tarkoitus on, että järjestelmän perusta olisi toiminnassa jo tämän vuoden lokakuussa.

EUROSUR-suunnitelmat ovat herättäneet Euroopan parlamentissa paljon myös kritiikkiä. Suomalainen europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) pelkää, että tehostuva rajavalvonta voi johtaa varsinkin merioperaatioissa ihmisoikeusloukkauksiin.

– Puhutaan tällaisesta push back -operaatiosta, että siirtolaiset työnnetään takaisin. Silloin ei ehkä tutkita sitä, että olisiko ihmisillä mahdollisesti turvapaikkaoikeus kansainvälisten sääntöjen mukaan. Näin ollen kun näitä laivoja käännytetään, siinä voidaan rikkoa ihmisoikeuksia, Cronberg sanoo.

Perussuomalaisten meppi Sampo Terho pitää suunnitelmia EU:n yhtenäisestä ulkorajavalvonnasta hyvinä.

– Ei pidä ylidramatisoida tätä kysymystä. Tässähän ei olla millään tavalla muuttamassa Euroopan muuta maahanmuuttojärjestelmää. Kysymys on yksinomaan toimista laitonta maahanmuuttoa vastaan. Ja laiton maahanmuutto on aika pitkälti rikollisten organisoimaa toimintaa, joten tämä on ihan kannatettavaa toimintaa, Terho sanoo.

Smart borders automatisoi rajavalvontaa

EUROSURIN lisäksi Schengenin ulkorajoja on tarkoitus suojata niin sanotun Smart borders -järjestelmän avulla.

Järjestelmä pitää sisällään kaksi hanketta. Entry/Exit -järjestelmän (EES) avulla on tarkoitus selvittää, koska Schengen-alueen ulkopuolinen kansalainen saapuu alueelle jo koska sieltä poistuu; järjestelmä perustuu paljolti uuteen teknologiaan, muun muassa biometrisiin passeihin.

Järjestelmän toinen hanke on rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP), joka mahdollistaa helpotetun ja nopean rajanylityksen niille etukäteen tarkistetuille henkilöille, jotka ylittävät rajan toistuvasti. Hankkeet edellyttävät toimiakseen laajan tietorekisterin keräämistä.

EU jyvittää rajavalvontaan miljardeja euroja

Halpaa lystiä EU:n tehostuva ulkorajavalvonta ei ole. EU-komissio on arvioinut, että pelkkä EUROSURin perustaminen maksaa lähes 340 euroa. Vihreää liikettä lähellä oleva Heinrich Böll -säätiö puolestaan arvioi tutkimuksessaan, että kustannus voi hyvinkin nousta lähes 900:n miljoonaan euroon.

Smart borders ja osittain myös EUROSUR on tarkoitus rahoitttaa EU:n sisäisen turvallisuuden kassasta, joka on tulevan kuusivuotisen budjettikauden (2014-2020) uusi rahoitusväline.

Kaikkiaan komissio ehdottaa tämän kassaan käyttöön yli neljää ja puolta miljardia euroa.

Smart borders -järjestelmän perustamiseen on jyvitetty kassasta jo yli miljardi euroa, vaikka asiasta ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä tai yksimielisyyttä.

Tarja Cronberg ihmettelee miljardien syytämistä rajavalvontaan tilanteessa, jossa Eurooppaa kurittaa esimerkiksi kova nuorisotyöttömyys.

– Meillä on menossa ehkä päinvastainen liike, että täältä lähdetään pois sen takia, että Euroopassa ei löydy nuorille työtä. Ja jos katsotaan Euroopan parlamentin tasolla, niin rahaa olisi tällä hetkellä parempi käyttää nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen. Mutta jos katsotaan, että se raha pitää laittaa rajavalvontaan, niin silloin katsoisin, että rajavalvojien lisääminen on se oikea tapa.

Sampo Terho uskoo, että tiukentuvaan rajavalvontaan jyvitetyt miljardit maksavat itsensä takaisin.

– Uskon, että tähän löytyy halua laittaa tarvittavat varat, ja uskon myös, että se on hyvin käytettyä rahaa. Jos ajatellaan vaikka Kreikan tilannetta, niin esimerkiksi omat kreikkalaiset kollegat Euroopan parlamentissa kertovat, että heillä on maassaan miljoona laitonta maahanmuuttajaa. Ja ajatelkaa sitä, millaiset kulut tästä tulee yhteiskunnalle, Terho sanoo.

Rajahankkeiden rahoituksesta on tarkoitus päättää EU:n tulevissa budjettineuvotteluissa.