Yle Helsinki: Katujengit ilmestyivät Helsinkiin 22.1.2013
Aiemmin ei Suomessa ole voitu puhua kansainväliset katujengin kriteerit täyttävistä nuorisojengeistä, mutta muualla Euroopassa ilmiö on ollut tavallinen. Poliisin mukaan Helsingin kaduilla on kuitenkin yhä turvallista liikkua.
Helsinkiin ovat ilmaantuneet ensimmäiset katujengit. Kansainväliset katujengin kriteerit täyttävällä nuorisojengillä tarkoitetaan jengiä, jonka rakenne on organisoitunut, jolla on johtajat ja yhteinen tunnusmerkki.
Komisario Jari Taponen Helsingin poliisista huomauttaa, että esimerkiksi metroasemilla tai puistoissa aikaansa viettäviä nuorisoporukoita ei pidä sotkea jengeihin.
- Helsingissä on ehkä yhden käden sormilla laskettavissa tällaiset jengit, jotka voidaan laskea jengeiksi ja käyttävät itsestään katujengi-nimitystä, Taponen sanoo.
Jengit Suomessa vielä hyvin pieni ongelma
Myös sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä on kuullut Helsinkiin ilmaantuneista jengeistä. Hän huomauttaa, että ongelma on Suomessa vielä muuhun Eurooppaan verattuna hyvin pieni.
- Helsinki on turvallinen kaupunki. Katuturvallisuus on itseasiassa parantunut viime vuosina. Kyllä Helsingissä voi hyvillä mielin liikkua.
Taustalla syrjäytyminen
Muualla Euroopassa ilmiö on ollut jo pitkään tavallinen. Katujengien saapuminen Suomeen on ollut vain ajan kysymys. Toisaalta taustalla on syrjäytymiskehitystä ja yleistä asenteiden koventumista.
- Ehkä meillä on ollut niin pitkään niin hyvä yhteiskunta, että tällaisia jengejä ei ole päässyt syntymään, pohtii komisario Jari Taponen Helsingin poliisista.
Taposen mukaan jengeissä on nimenomaan syrjäytyneitä nuoria.
- Esimerkiksi Pohjois-Helsingissä havaittu jengi, on maahanmuuttajista ja kantasuomalaisista koostuva porukka. Se on tehnyt kaduilla tapahtuvia ryöstöjä ja pahoinpitelyitä, kuvailee Taponen.
Komisario Jari Taponen kertoo, että huolestuttavan suuri osa maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä jälkeläisistä on vaarassa syrjäytyä Helsingissä.
- Heistä peruskoulun lopettaneita tai heitä, jotka eivät jatka toisen asteen kouluun, alkaa olla viisikymmentä prosenttia.