HS: Lisää hyviä maahanmuuttajia

Helsingin Sanomat: Lisää hyviä maahanmuuttajia 15.1.2013

Tutkija Ismo Söderling: eläkkeitä maksamaan tarvitaan tuhansia siirtolaisia vuodessa nykyistä enemmän.

Tu­rus­sa pää­ma­jaan­sa pi­tä­vän Siir­to­lai­suus­ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja, val­tio­tie­tei­den toh­to­ri Is­mo Sö­der­ling, 64, on jul­kais­sut uran­sa ai­ka­na run­saas­ti ar­tik­ke­lei­ta, kir­jo­ja ja ra­port­te­ja. Sii­hen näh­den on hie­man yl­lät­tä­vää, et­tä hän lät­käi­see ins­ti­tuu­tin neu­vot­te­lu­huo­neen pöy­tään ohuen ja nuh­jui­sen mie­tin­nön yli kah­den vuo­si­kym­me­nen ta­kaa.

"Suo­men kaik­kien ai­ko­jen pa­ras ko­mi­tea­mie­tin­tö", Sö­der­ling sa­noo ja kiit­te­lee työ­hön osal­lis­tu­nei­den vir­ka­mies­ten asian­tun­te­mus­ta.

Tu­rus­sa pää­ma­jaan­sa pi­tä­vän Siir­to­lai­suus­ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja, val­tio­tie­tei­den toh­to­ri Is­mo Sö­der­ling, 64, on jul­kais­sut uran­sa ai­ka­na run­saas­ti ar­tik­ke­lei­ta, kir­jo­ja ja ra­port­te­ja. Sii­hen näh­den on hie­man yl­lät­tä­vää, et­tä hän lät­käi­see ins­ti­tuu­tin neu­vot­te­lu­huo­neen pöy­tään ohuen ja nuh­jui­sen mie­tin­nön yli kah­den vuo­si­kym­me­nen ta­kaa.

"Suo­men kaik­kien ai­ko­jen pa­ras ko­mi­tea­mie­tin­tö", Sö­der­ling sa­noo ja kiit­te­lee työ­hön osal­lis­tu­nei­den vir­ka­mies­ten asian­tun­te­mus­ta.

LÄ­PYS­KÄ on Siir­to­lais­asiain neu­vot­te­lu­kun­nan mie­tin­tö nu­me­ro 46 vuo­del­ta 1990 ja ni­mel­tään Suo­mi ja ih­mis­ten liik­ku­vuus muut­tu­vas­sa Eu­roo­pas­sa. Ko­mi­tea­työ pää­si ai­koi­naan ot­si­koi­hin, kos­ka sii­nä sa­not­tiin Suo­men tar­vit­se­van vuo­sit­tain noin 25 000 maa­han­muut­ta­jaa työ­voi­ma­pu­lan es­tä­mi­sek­si.

Ol­tiin la­man ja suur­työt­tö­myy­den kyn­nyk­sel­lä, ja Suo­mes­sa asui va­ki­nai­ses­ti noin 20 000 ul­ko­maan kan­sa­lais­ta.

Sö­der­lin­gin mu­kaan hä­nen 22 vuo­den ta­kai­set las­kel­man­sa pi­tä­ne­vät yhä paik­kan­sa, ja suu­ri osa en­nus­teis­ta on to­teu­tu­nut.

"Tä­mä on Suo­men suu­ri saa­ga", Sö­der­ling sa­noo. "Meil­lä on noin 200 000 maa­han­muut­ta­jaa, mut­ta suu­ria hu­li­noi­ta mui­den mai­den ta­paan ei ole ol­lut."

"Suo­men kou­lu­jär­jes­tel­mäl­lä on täs­sä suu­ri ar­vo. Se pys­tyy ta­saa­maan lai­nei­ta, opet­ta­jat ovat vaa­ti­via, mo­ti­voi­tu­nei­ta ja hy­vin kou­lu­tet­tu­ja", Sö­der­ling ar­vioi.

SIIR­TO­LAIS­ASIAT al­koi­vat kiin­nos­taa Sö­der­lin­giä var­hain. Iso­isä oli 20 vuot­ta Ame­ri­kas­sa, ja vuon­na 1969 nuo­ri Is­mo löy­si it­sen­sä Gö­te­bor­gis­ta Vol­von teh­tail­ta. Siel­tä mat­ka jat­kui Saa­bin teh­tail­le Troll­hät­ta­niin.

"Bus­si­las­teit­tain tuo­tiin ih­mi­siä teh­taan pi­hal­le, lap­set par­kui­vat, ja sii­nä jaet­tiin isät ja äi­dit töi­hin ja lap­set päi­vä­ko­tei­hin. Sal­las­ta tu­li yh­te­nä il­ta­na ko­ko­nai­nen ky­lä ker­ral­la."

"En­sim­mäi­se­nä työ­päi­vä­nä Saa­bil­la tun­tui, et­tä jo­kin il­ma­pii­ris­sä mät­tää. Sit­ten sel­vi­si, et­tä edel­li­se­nä päi­vä­nä suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä oli hy­pän­nyt 500 ton­nin präs­sin si­sään."

Pa­rin vuo­den teh­das­töi­den jäl­keen ha­ki lo­ma­reis­sul­la Tu­run ylio­pis­toon. Ruot­sin duu­nit vaih­tui­vat aka­tee­mi­seen uraan.

"SUU­RIL­LE ikä­luo­kil­le kaik­ki ta­pah­tui ker­ta­ry­säyk­sel­lä. Kä­vin 1950-lu­vul­la kan­sa­kou­lua il­ta­vuo­ros­sa, yh­del­tä kou­luun ja vii­del­tä ko­tiin. Ar­mei­jas­sa nu­kuin osan ajas­ta en­ti­ses­sä sii­vous­ko­me­ros­sa", Sö­der­ling sa­noo.

"Suo­mes­sa on poik­keuk­sel­li­sen suu­ret so­dan­jäl­kei­set ikä­luo­kat, ja ne ovat pak­kau­tu­neet vii­teen vuo­teen, kun muual­la ne saat­ta­vat ja­kau­tua 10–15 vuo­del­le. Huol­to­suh­teen val­ta­va haas­te on rea­li­soi­tu­mas­sa. Kun me ale­taan kuol­la, niin ar­kut lop­puu."

Eli eläk­kei­den mak­sa­jik­si ja töi­den te­ki­jöik­si tar­vi­taan suo­ma­lais­ten hy­väs­tä he­del­mäl­li­syy­des­tä huo­li­mat­ta maa­han­muut­ta­jia.

Ny­kyi­nen net­to­muut­to Suo­meen on va­jaat 20 000 ih­mis­tä vuo­des­sa, mut­ta Sö­der­lin­gin mu­kaan hei­tä pi­täi­si tul­la vuo­sit­tain muu­ta­ma tu­hat enem­män. Ja ni­men­omaan töi­hin.

"Pa­ko­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ovat asia erik­seen, se on ih­mi­soi­keus­ky­sy­mys."

MUT­TA EN­TÄ suo­ma­lais­ten asen­teet? Il­ma­pii­ri­hän vain ko­ve­nee ja vi­ha­pu­he li­sään­tyy.
"Mi­nä yri­tän ko­ros­taa suo­ma­lais­ten käy­tän­nöl­li­syyt­tä", Sö­der­ling sa­noo ei­kä tun­nu pi­tä­vän suo­ma­lais­ta ra­sis­mia eri­tyi­sen kau­his­tut­ta­va­na.

"39 pe­rus­suo­ma­lai­ses­ta kan­san­edus­ta­jas­ta eh­kä kuu­si rat­sas­ti maa­han­muut­to­vas­tai­suu­del­la. Kuu­si 200:sta on kol­me pro­sent­tia eli suun­nil­leen sa­ma lu­ku kuin muual­la­kin maail­mal­la. Pe­rus­suo­ma­lai­set ovat par­la­men­taa­ri­sel­la tiel­lä. Ja si­tä pait­si maa­han­muut­to­vas­tai­suut­ta löy­ty­nee jo­ka puo­luees­ta."

SÖ­DER­LING aloit­taa nyt seit­se­män­nen kau­den Rus­kon kun­nan­val­tuus­ton de­ma­ri­ryh­mäs­sä. Kun­nal­lis­po­li­tiik­ka ja in­to­hi­mo pe­sä­pal­loon ei­vät kui­ten­kaan hou­kut­te­le niin ko­vas­ti, et­tä eläk­keel­le läh­tö oli­si vie­lä mie­les­sä. Si­tä pait­si vii­den vuo­den pes­ti ins­ti­tuu­tin joh­dos­sa on vas­ta puo­li­vä­lis­sä.
Niin, ja yh­tä asiaa Sö­der­ling vie­rok­suu.

"En sie­dä ra­sis­ti­sia vit­se­jä."

KUKA
Ismo Söderling
- Is­mo Sö­der­ling syn­tyi Ke­mis­sä 18. 5. 1948 ja muut­ti 13-vuo­tiaa­na per­heen kans­sa Ro­va­nie­mel­le.
- Muut­to­lii­ke­tut­ki­ja­na Tu­run yli­opis­tos­sa 1974–1979. Tut­ki­mus­sih­tee­ri Siir­to­lai­suus­- ins­ti­tuu­tis­sa 1980–1990. Vie­rai­le­va­na tut­ki­ja­na Mi­chi­ga­nin yli­opis­tos­sa 1986–1987.
- So­siaa­li­po­li­tii­kan vs. apu­lais­pro­fes­so­ri Tu­run yli­opis­tos­sa 1990–1994.
- So­siaa­li­työn van­hem­pi leh­to­ri Tu­run yli­opis­tos­sa 1991–1997.
- Väes­tö­lii­ton Väes­tön­tut­ki­mus­lai­tok­sen joh­ta­ja 1996–2009.