Opettaja-lehti: Rasismi on hellittämässä

Opettaja-lehti: Rasismi on hellittämässä 18.1.2013

Onko koulu epäonnistunut rasismin kitkemisessä? Väitteisiin vastaa opetusneuvos Leena Nissilä.

Suomessa rasistiset asenteet elävät voimakkaina.

Rasismia toki esiintyy vieläkin, mutta kaiken kaikkiaan asenteet ulkomaista työvoimaa kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina suopeammiksi kuin koskaan aiemmin.

Maahanmuuttajiin suhtaudutaan positiivisemmin kaupungissa kuin maaseudulla.

Totta. Helsingissä, Tampereella ja Turussa suhtaudutaan maahanmuuttajiin suopeammin kuin pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla.

Se, että koulut eivät halua luopua kristillisestä joulujuhlasta, on merkki kulttuurimme rasismista.

Ei pidä paikkaansa. Kulttuurien välistä ymmärrystä auttaa tieto toisista kulttuureista. Koulun joulujuhlasta luopuminen vähentäisi maahanmuuttajien mahdollisuuksia tutustua siihen, mikä on suomalaisille tärkeää. Opetushallituksen tietoon ei ole tullut, että yksikään maahanmuuttajaperhe olisi valittanut koulun joulujuhlista.

Suomi on kulttuurien vuoropuhelun takapajula verrattuna esimerkiksi Hollantiin.

Suomea ja Hollantia on vaikea verrata keskenään. Hollantiin muuttaa joka vuosi 150 000 ulkomaalaista, kun Suomessa asuu kaikkiaan 185 000 ulkomaan kansalaista. On selvää, että Hollannin kaltaisessa ympäristössä nykysukupolvet ovat kasvaneet kulttuuriseen monimuotoisuuteen lapsesta asti. Suomen lyhyen maahanmuuttohistorian aikana kulttuurien väliseen ymmärrykseen on täytynyt tietoisesti kasvaa ja kasvattaa.

Hollannin koulut valmentavat monikulttuurisuuteen suomalaisia kouluja paremmin.

Hollanti on ollut aikoinaan maahanmuuttajien koulutuksen edelläkävijöitä Euroopassa, mutta tilanne on huonontunut. Maahanmuuttajien omaa äidinkieltä opetetaan entistä vähemmän eikä heidän omalle kulttuurilleen anneta yhtä paljon tilaa kuin aikaisemmin.

Maahanmuuttajien koulutus on epäonnistunut Suomessa.

Tutkimukset väittävät muuta. Esimerkiksi viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat keskimääräin 25 pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.

Suomalaiset koulut eivät halua maahanmuuttajaoppilaita.

Ei pidä paikkaansa, sillä huolta näyttävät kantavan juuri ne rehtorit, joiden kouluissa ei ole maahanmuuttajia. Heidän oppilaansa eivät saa mahdollisuutta harjoitella arjessa luontevaa kanssakäymistä. Kouluissa, joissa on maahanmuuttajia, nuoret ovat hyvinkin kulttuurisensitiivisiä ja tuntevat globaalia vastuuta.

Maahanmuuttajia kiusataan suomalaiskouluissa.

Pitää osittain paikkansa. Maahanmuuttajista 13 prosenttia kokee tulleensa koulussa kiusatuksi, kun kantasuomalaisten osalta vastaava prosentti on 6.

Opetussuunnitelmat pohjautuvat kantasuomalaisten arvomaailmaan, eikä maahanmuuttajilla ole niihin mitään sanottavaa.

Ei pidä paikkaansa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan parhaillaan. Ohjausryhmässä on edustajia Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta ja työryhmissä asiantuntijoita eri kieli- ja kulttuuriryhmistä. Kuntien on tärkeää ottaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, opettajia ja vanhempia mukaan laatimaan paikallisia opetussuunnitelmia.

Tiina Tikkanen