Iltalehti: Terroristi kertoo dokumentissa tappohaluistaan suomeksi

Iltalehti: Terroristi kertoo dokumentissa tappohaluistaan suomeksi 27.11.2014

Tuore tanskalaisdokumentti kertoo, miksi Pohjoismaissa asuneet somalinuoret haluavat liittyä terroristien riveihin.

Ohjaajan mukaan syy ääriliikkeisiin liittymiseen johtuu ulkopuolisuuden tunteesta.

- (Haluan) tappaa niin monta ihmistä kuin mahdollista, kertoo Mohammed Muse -niminen nuorimies videolla hieman suomea murtaen.

2-3 taistelijanimellä esiintyvä Muse on yksi niistä Pohjolan nuorista miehistä, jotka pääsevät ääneen tanskalaisessa Warriors from the North (Soturit pohjoisesta) -dokumentissa. Mohammed Muse ei ole miehen oikea nimi.

Kuten muutkin dokumentin nuoret, myös Muse on liittynyt al-Shabaab-terrorijärjestön riveihin.

- On helppoa tuomita heidät, mutta on paljon mielenkiintoisempaa yrittää ymmärtää heitä, dokumentin toinen ohjaaja Soren Steen Jespersen kertoo dokumentin lehdistötiedotteessa.

Dokumentista kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Aihe on tabu

Lauantaina ensi-iltansa saanut dokumentti kertoo hieman toisenlaisen tarinan terrorijärjestö al-Shabaabista.

Tarkoitus ei ole kertoa vuonna 2006 perustetun terrorijärjestön itsemurhaiskuista vaan siitä, miksi somalialaistaustaiset nuoret lähtevät turvallisesta Pohjolasta al-Shabaabin tai Isisin riveihin.

Esimerkiksi Muse kertoo dokumentissa yksinäisyydestään ja siitä, kuinka aikoo palata jonain päivänä Suomeen.

Koska al-Shabaab on Somaliassa armeijan suurennuslasin alla, ei Jespersen tiedä, mitä suomalaistaistelijalle kuuluu.

- Tällä hetkellä en tiedä, missä hän on - tai onko hän hengissä. Selvitämme hänen tilannettaan.

Oman kiinnostuksen lisäksi syy on myös se, että dokumentista on tekeillä jatko-osa.

Jespersenin mukaan al-Shabaabiin liittyneiden nuorten miesten haastattelut on tehty paikallisten somalialaisten toimittajien avustuksella.

Somalitoimittajille on lähetetty kysymykset, jotka he ovat kysyneet värvätyiltä taistelijoilta.

- Olemme kuitenkin selvittäneet taistelijoiden henkilöllisyyden, Jespersen muistuttaa.

Vihdoin puheenvuoro

Tanskasta ja Suomesta al-Shabaabiin liittyneiden nuorten lisäksi dokumentissa seurataan Hollannista, Isosta-Britanniasta ja Norjasta lähtöisin olevien taistelijoiden ajatuksia terroristeihin liittymisestä.

- Somalinuoret ovat eristettynä ja näkymättömissä Tanskassa. Ei kukaan ole ikinä antanut heille tilaisuutta puhua. Siksi halusimme tehdä tämän dokumentin.

Aihe on ollut Tanskassa jo pitkään tabu. Kun "ne" ovat liittyneet terrorijärjestöihin, on ainut ajatus ollut saattaa "ne" mahdollisimman nopeasti vankilaan.

- Nämä nuoret miehet ovat kasvaneet Tanskassa. He ovat käyneet meidän kanssamme kouluissa, he ovat osa yhteiskuntaamme. He eivät ole alieneja, jotka täytyy laittaa vain vankilaan.

Helppoja maaleja

Dokumentin aihe on Pohjoismaissa nyt poikkeuksellisen ajankohtainen. Sadan Syyriaan lähteneen tanskalaisen lisäksi esimerkiksi Isisin riveihin on lähtenyt yli 40 suomalaista viimeisen kahden vuoden aikana.

Tuoreessa muistissa ovat lisäksi Suomessa syksyn aikana kahdessa erillisessä oikeusjutussa nostetut terrorismirikossyytteet.

Ensimmäisessä neljä miestä sai syytteet terrorismin rahoittamisesta ja jälkimmäisessä kolme terrorismirikoksista. Ensimmäinen tapauksista liittyi nimenomaan al-Shabaabiin ja jälkimmäinen Isis-järjestöön.

Lisäksi Helsingissä syksyllä riehuneessa nuorisojengissä oli paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Äänekkäimpien kommenttien mukaan maahanmuuttajat pitäisi viedä kauas Suomen täydellisestä lintukodosta.

Jespersen kuitenkin korostaa, ettei syy ole nuorissa vaan yhteiskunnassa.

- Kun eristetään yhteiskunnasta eikä ole ääntä puuttua asioihin, on helppo maali kaikille ääriteoille ja tällaiselle liikehdinnälle.

- Kaikki haluavat kuulua johonkin - me kaikki tiedämme sen tunteen.

Terroritekojen välttäminen ei ole kuitenkaan rakettitiedettä. Esimerkiksi Jespersenin mukaan paras keino ääritekojen välttämiseen on parempi kotouttaminen.

- Muista etnisistä ryhmistä Tanskassa on poliitikkoja ja media-alan ammattilaisia - mutta ei somalialaisia, Jespersen muistuttaa.

Samaa mieltä on myös dokumentin toinen ohjaaja, tanskalaissomalialainen Nasib Farah.

- Erittäin tärkeää on saada ihmiset tuntemaan kuuluvansa johonkin. Saamalla heille työpaikka tai koulutus. Pitää olla osa jotakin, Farah muistuttaa.