Kauppalehti: Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa

Kauppalehti: Vieraskielisten määrä kaksinkertaistumassa 25.11.2014
Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen: Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus. Working Papers 2/2014 (pdf)

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto tuli 1990-luvun taitteessa, kun inkerinsuomalaiset ja somalit muuttivat Suomeen. Toinen aalto alkoi 2000-luvun puolivälissä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 suomessa asui yli 266 000 vieraskielistä henkilöä. Viime vuosien muuttovauhdilla vieraskielisen väestön määrä kaksinkertaistuu kuluvalla vuosikymmenellä. Väestöennusteen perusteella vuonna 2020 joka kymmenes Suomessa asuva on lähtöisin muualta kuin Suomesta.

Työikäisten määrä on Suomessa vähentynyt jo muutaman vuoden ajan, joten maahanmuuttajat paikkaavat väetön ikärakennetta. Maahanmuuttajat ovat yleensä parhaassa työiässä.

Työllisyyserot kaventuneet

Vieraskielisten keskimääräinen työllisyysaste on 15–17 prosenttiyksikköä alempi kuin kantaväestön. Vieraskielisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna.

Erot ovat kuitenkin 2000-luvulla kaventuneet. Vieraskielisten työllisyys on kasvanut kantaväestön työllisyyttä nopeammin.

Vieraskielisten työllisyys vaihtelee suuresti alueittain. Esimerkiksi Ahvenanmaalla 71 prosenttia vieraskielisistä on löytänyt töitä; Pohjois-Karjalassa ainoastaan 36 prosenttia.

Maahanmuuttajat poikkeavat kantaväestöstä siinä mielessä, että vieraskielisten miesten työllisyysaste on korkeampi kuin naisten. Kantaväestön keskuudessa naisten työllisyysaste on korkeampi kuin miesten.

Virolaiset miehet työllistyvät jopa suomalaisia paremmin. Virolaisten työttömyysastekin on lähellä kantaväestön lukuja.

Myös kiinalaismiesten työttömyys on harvinaista. Kiinalaisten työllisyysaste jää kuitenkin alhaiseksi, koska Suomessa asuvat työikäiset kiinalaiset ovat usein opiskelijoita.

Asema työmarkkinoilla heikompi

Maahanmuuttajat työllistyvät muuta väestöä useammin koulutustaan vastaamattomiin töihin. He ovat yliedustettuina esimerkiksi siivoojan, myyjän, tarjoilijan ja ajoneuvon kuljettajan ammateissa.

Ravintola-alan yrittäjämiehistä peräti 44 prosenttia on vieraskielisiä. Vieraskielisten naisten yrittäjyys keskittyy ravitsemusalan lisäksi henkilökohtaisiin palveluihin, kuten pesuloihin ja kauneushoitoloihin.

Vieraskielisten palkat jäävät usein pienemmiksi kuin kantaväestön. Kotimaisia kieliä puhuvien miesten keskiansio oli 3 343 euroa ja naisten 2 471 euroa vuonna 2009. Vieraskielisten miesten keskimääräiset kuukausitulot olivat 2 713 euroa ja naisten 2 067 euroa.

”Kotoutumispolitiikan onnistumisen edellytyksenä on, että maahan muuttaneet kokevat olevansa yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa”, kirjoittavat Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen.

”Tavoitteeseen liittyy vielä haasteita. Maahan muuttaneiden taloudellinen asema ja asema työmarkkinoilla on kantaväestöä heikompi.”

Lähde: Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen: Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus. Working Papers 2/2014