Kauppalehti: Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia

Kauppalehti: Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia 25.11.2014

Suomeen tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa, sanovat tutkijat.

Eri asia on, miten se toteutetaan käytännössä. Marraskuinen loska ja korkea verotus eivät ulkomaalaisia houkuttele.

”Ikärakenne on meillä sellainen, että on selvää, että tarvitsemme maahanmuuttoa. Se on hyvin tärkeä kasvun lähde”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Räisäsen mukaan työikäisen väestön määrä supistuu jo. Se tarkoittaa, että nykyisestä työvoimasta on otettava entistä enemmän irti. Lisäksi tarvitaan maahanmuuttajia.

Boston Consulting Group arvioi viime viikolla, että Suomeen tarvitaan jopa 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä (KL 20.11.).

Opiskelijoista pidettävä kiinni

Työperäistä maahanmuuttoa voitaisiin Räisäsen mukaan lisätä jo sillä, että pidettäisiin kiinni Suomeen opiskelemaan tulevista ulkomaalaisista. He ovat hankkineet Suomessa koulutuksen, joten suomalaiset työmarkkinat tunnistavat heidän tutkintonsa ja pätevyytensä.

”Meidän pitäisi todella voimakkaasti iskeä kiinni näihin henkilöihin, joihin suomalainen veronmaksaja on jo investoinut isot määrät varoja”, Räisänen sanoo.

”On hölmöä päästää heidät heti muualle hyödyntämään sitä pääomaa ja niitä investointeja, joita täällä on tehty.”

Räisäsen mukaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille suunniteltu lukukausimaksu ei välttämättä ole ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että Suomeen halutaan lisää työperäistä maahanmuuttoa.

”Se riippuu lukukausimaksun tasosta. Lisäksi on puhuttu jonkinlaisesta stipendijärjestelmästä lahjakkaille opiskelijoille ”, Räisänen sanoo.

Räisäsen mukaan pieni maksu voi olla ihan perusteltu.

”Monet tulevat tänne suomalaisen veronmaksajan kustannuksella hankkimaan kalliin koulutuksen, ja Suomi ei siitä sitten hyödy mitään”, hän sanoo.

Suomea markkinoitava koulutetuille naisille

Työyhteisöjen pitäisi Räisäsen mukaan suhtautua avoimemmin maahanmuuttajiin.

”Meidän täytyy muuttaa myös vähän ajattelutapaa. Esimerkiksi miten suomalainen työnantaja rekrytointitilanteessa selvittää erilaisten tutkintojen ja työkokemuksen merkitystä”, Räisänen pohtii.

Räisäsen mukaan opetusviranomaiset voisivat kehittää työnantajien avuksi työkaluja, joilla koulutuksen vertailtavuutta voitaisiin parantaa.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Markus Lahtisen mukaan Suomen kannattaisi houkutella erityisesti koulutettuja naisia.

”Työn ja perheen yhteensovittaminen on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa”, Lahtinen sanoo.

Suomen hyviä lastenhoitopalveluita ja muita etuja pitäisi Lahtisen mukaan markkinoida työntekijöiden lisäksi isoille yrityksille, jotka harkitsevat sijaintikohteitaan.

Lisäksi jo Suomessa olevat maahanmuuttajat pitäisi saada mahdollisimman nopeasti töihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen tai työharjoittelun avulla. Sitä kautta maahanmuuttajille syntyisi verkostoja, joita kantaväestöllä on luonnostaan.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajamiesten työllistyminen vaikeutuu, jos he eivät heti ensimmäisen kahden vuoden aikana saa töitä. Työllistyminen edellyttää, että perusvalmiudet, kuten kielitaito, ovat kunnossa.

Vartiainen: Lupabyrokratiaa helpotettava

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen mielestä ulkomaalaisten Suomeen tuloa pitäisi helpottaa karsimalla byrokratiaa.

Vartiaisen mukaan tarveharkinnasta pitäisi luopua työlupaa myönnettäessä. Nykyään työvoimaviranomaiset harkitsevat lupaa myöntäessään, onko Suomessa tarvetta tämän alan maahanmuuttajalle vai löytyisikö samanlaista työvoimaa jo Suomesta.

”Pienenevän työikäisen väestön maassa se on virheellinen ajattelutapa. Me tarvitsemme tänne enemmän ihmisiä, vaikka täällä olisi jo saman alan ihmisiä. Työn määrä ei ole vakio”, Vartiainen sanoo.

Vartiaisen mielestä työtarjouksen Suomesta saaneiden ihmisten pitäisi saada automaattisesti työlupa Suomesta kuukauden sisällä.

Tarveharkinnasta luopuminen helpottaisi myös kansainvälisten yritysten tuloa Suomeen.

”Suomalaiset päättäjät ovat huolissaan siitä, että Suomessa ei ole tarpeeksi yritysten pääkonttoreita. Tämä nyt olisi ensimmäinen asia, joka kannattaisi muuttaa”, Vartiainen sanoo.

”Jos kansainvälinen yhtiö miettii, missä pitää avaintoimintojaan, yksi keskeinen kilpailutekijä on se, että se voi käyttää kaikkia globaalin talouden panoksia eli myös osaamispanosta hyväkseen.”

Vartiaisen mukaan Viro ja Ruotsi ovat pyrkineet helpottamaan ulkomaisten yritysten tuloa maahan byrokratiaa karsimalla, ja siitä on ollut hyviä kokemuksia.

”Pitäisi koettaa lyhentää byrokraattisia lupaprosesseja niin, että jos yritys haluaa etabloitua Suomeen, se voisi mahdollisimman nopeasti aloittaa.”

Tarveharkinnan puolustajat ovat sitä mieltä, että suomalaiset pitäisi työllistää ensin.

Räisäsen mukaan kaikkien kortistossa jo olevien työllistäminen ei onnistu hetkessä.

”Meillä on tällä hetkellä muodostunut aika iso rakenteellinen työttömyys, joka ei ole heti purettavissa työmarkkinoille. Vaatii koulutusta ja muita toimia, että ihmiset pääsevät töihin”, Räisänen sanoo.

Vartiaisen mukaan työttömyys ei johdu siitä, että Suomessa olisi liian paljon työvoimaa.

”Työttömyys johtuu siitä, että työmarkkinat toimii tehottomasti”, Vartiainen sanoo.

”Työttömyys on nähtävä työmarkkinoiden hävikkinä. Työttömyysaste ei nouse vaikka työvoiman määrä kasvaakin”, hän lisää.

Kuvateksti:
Vieraskielisten työllisyys on kasvanut 2000-luvulla kantaväestön työllisyyttä nopeammin. Ghanasta Suomeen muuttanut Robert Tandoh työskentelee siivoojana.